Ilkka Oksala bloggaa: Perhevapaauudistuksella työllisyys ylös

Olemme Suomessa tottuneet, että hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot ovat pohjoismaisella tasolla. Niiden rahoittaminen edellyttää kuitenkin pohjoismaista työllisyystasoa, mitä valitettavasti emme näillä näkymin tule saavuttamaan. Suomessa työllisyysaste on tällä hetkellä runsaat 69 prosenttia, kun se muissa Pohjoismassa on noin 75 prosenttia. Ruotsissa työllisyysaste on noin 77 prosenttia.

Mikäli olisimme valmiit laskemaan hyvinvointipalvelumme ja tulonsiirtomme eteläeurooppalaiselle tasolle, on työllisyysasteemme ihan riittävä. En kuitenkaan usko, että olisimme tähän valmiit. Eikä tarvitse ollakaan, mutta sitten pitää olla valmis tekemään tarvittavat toimet työllisyysasteen nostamiseksi.

Suomen työllisyysasteen nostaminen samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa edellyttää monia toimia. Mikään yksittäinen toimi ei riitä. Osa toimista on sellaisia, että niihin ei juuri Suomessa voi vaikuttaa. Osa toimista on sellaisia, että parhaiten niihin vaikutetaan yrityksissä, työelämässä ja työmarkkinoilla.

Sitten on sellaisia toimia, joissa tarvitaan lakien muuttamista. Yksi tällainen on perhevapaauudistus. Siitä voimme päättää täällä Suomessa muuttamalla asiaa koskevaa lainsäädäntöä.

Kun vertaa työllisyyseroja Suomen ja Ruotsin välillä, yksi merkittävistä eroista on pienten lasten äitien työllisyys. Äitien, joilla on 1-2 -vuotias lapsi, työssäoloaste on Ruotsissa peräti 58,4 prosenttia. Suomessa vastaava luku on vain 42,9. Ero on huomattava.

Siksi yksi aivan välttämätön toimi työllisyysasteen nostamiseksi on perhevapaauudistus, jolla pitää parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Hallitus onkin asettanut työryhmän perhevapaita uudistamaan. Tämän työn toivon onnistuvan.

Mikä tahansa perhevapaauudistus ei kuitenkaan paranna työllisyyttä ja naisten työmarkkina-asemaa. Uudistuksen seurauksena miesten osuus perhevapaiden käytöstä on saatava nousemaan ja naisten useavuotiset työstä poissaolot on saatava lyhentymään. Nykyisin miehet käyttävät 1–3 % molemmille vanhemmille vapaasti valittavista vanhempainvapaista. Tässä ei ole tapahtunut vuosiin mitään myönteistä kehitystä.

Pienillä muutoksilla nykyjärjestelmään uudistus ei onnistu. Vain miehille kiintiöityä osuutta vanhenpainvapaista on nostettava. Kotihoidontukea on selkeästi rajattava.

Pidentämällä vapaiden kokonaismäärää uudistus ei onnistu. Kustannusten lisääminen estää uusien työpaikkojen syntymistä. Tarvitaan rakenteellista uudistusta.

Kun olen lukenut palkansaajien esityksiä vanhempainvapaauudistuksesta, löydän niistä monia kannatettavia ajatuksia. Vaikka eroja EK:n malliin toki on, uskon että työmarkkinajärjestöjä yhdistää tavoite parantaa työllisyyttä ja naisten työmarkkina-asemaa.

Hallitus tekee viisaasti, kun se tässä uudistuksessa kuulee erityisen tarkasti työnantajia ja palkansaajia. He kuitenkin viimekädessä maksavat perhevapaat.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi