Pk-yritykset mahdollistavat suurten menestyksen

Suuret yritykset tuovat Suomeen edelleen eniten vientituloja, mutta valtaosa yrityssektorin työpaikoista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Erikokoisten yritysten keskinäinen riippuvuus on vahvaa, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA tutki keväällä 2016, millainen merkitys Suomen suurimmilla yrityksillä on kansantaloudessa. Selvitys osoitti, että 10 suurinta yritystä tekee lähes 8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Niiden tuottavuus on vahvaa ja niillä on resursseja, jotka mahdollistavat mittavat investoinnit sekä suurtuotannon tuomien etujen hyödyntämisen.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että monimutkaiset arvoketjut kietovat suuret yritykset yhteen pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Ne työllistävät valtaosan yksityisen sektorin henkilöstöstä. Monipuolinen erikokoisten yritysten joukko eri aloilla mahdollistaa kasvun löytymisen monesta suunnasta. Tämä takaa, etteivät yksittäisten yritysten vaikeudet heilauta liikaa koko kansantaloutta.

Valtaosa työpaikoista pk-yrityksissä

Pk-yritykset ovat Suomessa merkittäviä työllistäjiä. Alle 250 hengen yritykset työllistivät Suomessa vuonna 2016 noin 66 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Noin puolet henkilöstöstä on alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Vuonna 2015 tehdyssä Eurostatin tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että noin 40 prosenttia pk-yritysten työllisyydestä on yrityksiä, jotka ovat osa suurempaa konsernia. Tilastoissa ja tutkimuksissa pk-yritykset kuitenkin lasketaan samaan joukkoon riippumatta siitä, ovatko ne itsenäisiä vai osa konsernia.

Voidaan siis arvioida, että itsenäisesti toimivat pk-yritykset työllistävät Suomessa arviolta 40–50 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Samalla korostuu käsitys siitä, että suurten ja pienten yritysten menestys on tiukasti sidoksissa toisiinsa.

Viennissä suuryritykset vahvoilla – oikea suunta pk-yrityksissä

Eri kokoisten yritysten riippuvuudet ilmenevät erityisesti viennissä. Suomen tavaravienti on keskittynyt suuriin yrityksiin, mutta arviolta kolmannes noin 22 000 vientiä tekevästä – tai muuten ulkomailla toimivasta pk-yrityksestä – toimii myös suurten vientiyritysten alihankkijoina.

Vuonna 2016 neljäntoista suurimman vientiyrityksen osuus maamme tavaraviennistä oli Tullin tilastojen mukaan 36 prosenttia. Pk-yritysten yhteenlaskettu osuus maamme tavaraviennistä oli vain 16 prosenttia. Kansainvälisesti toimivien pk-yritysten lukumäärä on kuitenkin muutamassa vuodessa noussut yli neljänneksellä.

Teollisuus ja palvelut yhteistyössä

Teollisuuden ja palvelujen välistä keskinäistä riippuvuutta osoittaa teollisuuden ostopalveluiden voimakas kasvu viime vuosikymmeninä. Teollisuusyritykset ovat kovilla säilyttääkseen kilpailukykynsä. Luonnollinen tapa on keskittyä tiiviisti ydinosaamiseen ja ostaa palveluja esimerkiksi siivoukseen, kiinteistönhuoltoon, vartiointiin, työvoiman vuokraukseen, markkinointiin tai kirjanpitoon niihin erikoistuneilta yrityksiltä.

Vielä 1970-luvulla ostopalveluiden osuus teollisuuden tuotannon bruttoarvosta oli noin 2 prosenttia ja ulkoistettujen palvelujen työllistävä vaikutus oli vähäinen. Kuluvan vuosikymmen puolivälissä ostopalvelujen osuus teollisuuden bruttoarvosta on noussut lähes viidennekseen. Näiden palvelujen työllisyysvaikutus on 80 000–120 000 henkeä.

Viikon kysymys: Mitä eri yhtiömuotoja Suomessa on?
Viikon graafi: Kaksi kolmasosaa yrityssektorin työpaikoista on pk-yrityksissä

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi