Minna Harmanen: Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta – ja vaarassa rapautua

Hyvä lukutaito ei ole enää itsestään selvä asia. Lasten ja nuorten lukutaito vaihtelee entistä enemmän. Keskivertolukijoita on yhä vähemmän, todella heikosti lukevia yhä enemmän. Siitä on syytä olla huolissaan.

Käsityksemme suomalaislasten lukutaidosta pitää päivittää. Lasten ja nuorten kiinnostus lukemiseen on vähentynyt selvästi. Vapaa-ajalla luetaan yhä vähemmän, koska lapsilla on paljon harrastuksia ja paljon muuta ajanvietettä.

Minna Harmanen

  • Opetusneuvos, Opetushallitus, perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikkö
  • tehtävänä huolehtia äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksesta peruskoulussa ja lukiossa, mediakasvatuksesta, koulun kirjastotoiminnasta sekä sanataiteen ja teatteritaiteen perusopetuksesta
  • kiinnostunut erityisesti monilukutaidosta: eri tavat ilmaista itseään täydentävät toisiaan
  • taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja

Lasten tekstimaailma on monikielinen

‒ Lapset ja nuoret kohtaavat edelleen päivittäin monenlaisia tekstejä. Kuten ennenkin, he janoavat hyviä tarinoita ja tietoa. He katsovat videoita ja elokuvia, kuuntelevat musiikkia, seuraavat vlogeja, lukevat some-viestejä, aloittaa opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta.

‒ Lasten ja nuorten tekstimaailma on usein myös monikielinen. Jos he samaan aikaan lukevat paljon vähemmän suomeksi, lukeminen ei enää tuekaan äidinkielen osaamista kuten aiemmin.

Koulun rooli lukutaidon kehittämisessä on siksi entistä keskeisempi.

Uusien opetussuunnitelmien myötä opetus ja oppiminen ovat peruskoulussa muuttuneet yhä enemmän toiminnallisiksi.

Oppikirjojen perinteisiä tietotekstejä luetaan vähemmän, joten lukeminen on koulussakin vähentynyt.

Mitä välii lukemisella?

Miksi lukemisella on merkitystä?

‒ Suuri huoli on se, että pidemmän tekstin keskittyneen lukemisen taito hiipuu. Se heijastuu myös kirjoittamisen taitoon, ja sekä jatko-opinnoissa että työelämässä tarvitaan molempia.

Esiopetuksen ansiosta yhä useampi lapsi osaa lukea jo kouluun mennessään. Se on kuitenkin vasta lukutaidon ensimmäinen vaihe. Avainasia on sujuva lukutaito.

Tutkijoiden mukaan suurimmat lukemisen ongelmat ovat juuri tässä. Esimerkiksi tyttöjen ja poikien lukutaidon erossa kyse on suurelta osin sujuvuudesta. Sujuvaksi lukijaksi tullaan vain harjoittelemalla eli lukemalla.

Lukuintoa erilaisilla, eritasoisilla kirjoilla

‒ Tässä on vaaran paikka. Jos alkuopetuksessa ei enää tarvitse opettaa mekaanista lukutaitoa, miten ruokitaan lapsen motivaatiota oppia lukemaan paremmin, Harmanen kysyy.

‒ Jo alakoulussa näkyy vahvasti, että lukeminen ei kiinnosta tai että se tuntuu vaikealta.

‒ Tarvitaan siis erilaisia ja eritasoisia lukijoita kiinnostavia kirjoja lisäämään lukuintoa. Lukeminen koetaan usein myös yksinäiseksi puuhaksi. Koko ajan kehitelläänkin erilaisia tapoja jakaa lukukokemuksia.

Ymmärretäänkö, mikä merkitys lukemisella on, Harmanen kysyy. Se ei ole ”vain” lukemista lukemisen vuoksi, vaan se on perusta lähes kaikelle oppimiselle.

Sujuvaa lukutaitoa tarvitaan koulun kaikissa oppiaineissa, myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Muuten sanallisista tehtävistä ei saa tolkkua.

Harjoittelu edellyttää motivaatiota

‒ Lapsi voi osata lukea, mutta lukee niin hitaasti, että se haittaa tekstin ymmärtämistä. Hän ei oikein pääse tekstiin sisään.

Silloin lukeminen ei ole palkitsevaa, mikä heikentää motivaatiota lukea lisää. Se taas parantaisi sujuvuutta.

Tästä voi alkaa kierre: jos tekstiin ei pääse käsiksi, on hankalaa elää tässä tekstientäyteisessä yhteiskunnassa.

Monet asiat opiskelussa kytkeytyvät lukemiseen, työelämästä puhumattakaan. Työssä kuin työssä on luettava ohjeita, täytettävä ja kuitattava työselosteita, kaivettava tarvittaessa tietoja.

Ja vaikka paperien määrä työpaikoilta on varmaankin vähentynyt, luettavan tekstin määrä tuskin on. Tekstit voivat olla jopa vaikeammin luettavia. Ne ovat netissä, mutta harvoin nettitekstiksi kirjoitettuja.

Kyse koko elämänpolusta

‒ Sujuva lukutaito on yksi tärkeistä eloonjäämistaidoista nyky-yhteiskunnassa. Jos ei ole siinä tarvittavia tekstitaitoja, saako tarvitsemaansa palvelua vaikkapa Kelasta tai verottajalta? Kyse on osallisuudesta.  Miten olen osallisena tässä yhteiskunnassa ilman tarvittavaa luku- tai kirjoitustaitoa?

‒ Asiastaan voi joutua soittamaan palvelunumeroon siksi, että ei saa selvää nettisivujen teksteistä tai ei pysty täyttämään lomaketta. Ja se on kallista, Harmanen konkretisoi.

Tämä on yksi heikon lukutaidon epäoikeudenmukaisista seurauksista. Vähäinen lukeminen taas voi juontua perheen sosioekonomisesta taustasta.

‒ Lapsen tausta voi heijastua siihen, miten lasta ja nuorta tuetaan ja innostetaan lukemaan. Jos koulukaan ei pysty tarjoamaan tarpeeksi tukea, lasten lukutaitojen erot vain kasvavat.

Sujuva lukutaito on yhdenvertaisuusasia

‒ Myös monikielisten perheiden lasten ja nuorten lukutaidon tukeminen on tärkeää. Kirjoja olisi hyvä lukea myös omalla äidinkielellä – ja suomen tai ruotsin kielen taito kehittyy tehokkaasti lukemalla laajoja tekstejä.

Sujuva lukutaito on monella tavalla yhdenvertaisuuskysymys. Onneksi meillä on yleisten kirjastojen verkko!

Kouluissa koetetaan ottaa huomioon se, että vapaa-aikana lukeminen on vähentynyt rajusti. Opetussuunnitelmissa puhutaan ns. kielitietoisen opetuksen puolesta. Se tarkoittaa, että jokaisessa oppiaineessa on syytä kiinnittää huomiota myös lukemiseen, juuri sille oppiaineelle ominaiseen kieleen ja teksteihin. Esimerkiksi terveystiedossa opitaan erottamaan vaikkapa mainos, mielipide ja tutkimustieto.

Koulun kieli on lapselle kuin vieras kieli

‒ Koulun kieli on kaikille lapsille vieras kieli, monille ensimmäinen askel vähän muodollisemman kielenkäytön maailmaan. Koulun tarjoamat tiedonalat ja niiden kieli ovat hänelle tavallaan vieraita kieliä.

Siksi eri oppiaineiden kieliä pitää harjoitella. Oppiaineiden eri kielten osaaminen on osa laajempaa käsitystä lukutaidosta, monilukutaitoa, jonka puolesta Minna Harmanen puhuu.

Monilukutaito tarkoittaa, että tekstiä tuotetaan muutenkin kuin kirjoittamalla: puhumalla, kuvilla, liikkuvalla kuvalla ja äänellä.

Se tarkoittaa tekstien tuottamisen lisäksi niiden tulkitsemista, arvottamista ja jatkuvaa arviointia. Soveltuuko tämä teksti juuri tähän tilanteeseen? Ovatko tämä teksti ja sen sisältämät tiedot totta? Millainen kieli on tyypillistä matematiikalle, millainen biologialle, millainen historialle tai terveystiedolle?

Tilanteeseen sopiva lukutaito

‒ Eri tilanteissa ja eri oppiaineissa luetaan vähän eri tavalla. Kyse on oikeastaan tilanteeseen sopivan lukutaidon oppimisesta, Minna Harmanen yksinkertaistaa.

Tämä haastaa opettajat ja opettajankouluttajat kehittämään osaamistaan. Tärkeä rooli on myös koulutuksen järjestäjillä: he mahdollistavat opettajien osallistumisen täydennyskoulutukseen.

Kolme kysymystä perusopetuksesta

  1. Mikä toimii hyvin lukutaitoa ajatellen?
  • Alkuvaiheen opetus. Peruslukutaito saavutetaan hyvin nopeasti, meillä on hyvät luokanopettajat. Nyt meillä on myös esiopetus, joka tukee oikeasti, ja varhaiskasvatukseen tulee yhä enemmän lapsia. Esiopetusvuoden aikana käydään kirjaimet läpi, jolloin moni oppii lukemaankin. Hyvä pohja on olemassa. 
  1. Mitä pitäisi kehittää?
  • Kirjojen saatavuus kouluissa olisi turvattava. Kouluissa voi olla koulun kirjastoon hankittuja kirjoja tai kunnan kirjaston kirjoja, joiden lainauspiste on koulussa. Kehittämistä vaatii edelleen myös koulujen ja kirjastojen yhteistyön sujuvoittaminen. Myös selkokirjojen tarve olisi otettava huomioon.
  • Oppimateriaalien saatavuutta olisi edelleen kehitettävä. Opettajien pitäisi päästä itse päättämään, mitä materiaaleja he käyttävät. Myös ilman kirjaa voidaan opiskella, mutta sen pitää olla opettajan oma pedagoginen ratkaisu. 
  1. Mistä itse aloittaisit kehittämisen?
  • Liputan monilukutaidon puolesta. Nykyajan tekstit ovat usein monikanavaisia. Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia tekstejä, eikä lukeminen rajoitu vain perinteiseen kirjoitettuun tekstiin. Yhtä lailla on osattava lukea kuvaa ja ääntä. On myös osattava arvottaa ja arvioida, onko jokin sisältö luotettavaa.
  • Koulun ulkopuolella kannustaisin vanhempia ja aikuisia lukemaan lasten kanssa silloinkin, kun nämä ovat jo oppineet lukemaan. Lukekaa ääneen toinen toisillenne, tai vaikka perheen koiralle. Ääneen lukeminen auttaa sujuvan lukutaidon kehittymistä. Kannustakaa lapsia lukemaan yhdessä toisten lasten kanssa.

Teksti: Riitta Gullman
Kuva: Marjo Koivumäki, Studio Apris

Muut osaamistakuu-artikkelit:

Maarit Rossi: Matikasta pitää tehdä merkityksellistä
Mikko-Jussi Laakso: Oppimisanalytiikka auttaa ennakoimaan oppimisen pulmia 
Mia Gerdt: Polkua peruskoulusta ammattiopintoihin pitäisi tasoittaa
Markku Jahnukainen: Ovatko tukea tarvitsevat oppilaat yhdenvertaisia koko maassa?
Jouni Välijärvi: Koulutustakuusta osaamistakuuseen

Kommentit

Kommentoi