Juha Kostiainen, YIT: Kestävä kaupunki syntyy yhteistyöllä ja joustavuudella

Kestävässä kaupungissa asuntoja, työpaikkoja ja palveluja on lähellä, kohtaamispaikkoja löytyy ja joukkoliikenne toimii. Kestävän kaupungin rakentumiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja päätöksiä. Tarvitaan yhteistyötä kuntien, yritysten ja asukkaiden välillä. Mielellään myös nykyistä joustavampaa kaavoitusprosessia.

‒ Helsingissä Kallio on hyvä esimerkki toimivasta, kestävästä kaupunkiympäristöstä. Siellä on riittävä asukastiheys, paljon palveluita, on työpaikkoja, asuntoja, hyvä joukkoliikenne, helppo kulkea jalan, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen luettelee.

Kun puhutaan kestävästä kaupungista, puhutaan mm. asumisesta, työpaikoista, palveluista, viihtymisestä, liikkumista, energiatehokkuudesta, ihmisten kohtaamis- ja harrastuspaikoista. Puhutaan jokapäiväistä elämää helpottavista tai hankaloittavista asioista.

Keskustellaan, mitä halutaan ja mihin

YIT Oyj on Suomen suurin ja Pohjois-Euroopankin mittakaavassa merkittävä rakentaja, joka haluaa olla omalta osaltaan kestävien kaupunkien tekijä.

Mitä kestävää kaupunkia varten tarvitaan?

‒ Viime kädessä tarvitaan poliittista päätöksentekoa. Keskustelua siitä, mitä halutaan, mihin halutaan, paljonko voidaan investoida. Sitten tarvitaan päätöksiä, Kostiainen toteaa.

‒ Kiinnostava kaupunki on monipuolinen, ja siellä on toimintoja oikeassa sekoitussuhteessa.

Kaikki tarpeellinen lähellä

Kestävä kaupunki on lähellä kaupungin alkuperäistä ideaa: kaupungissa kaikki tarpeellinen on lähellä. Ainakin melkein kaikki.

Kaupunkisuunnittelu on kuitenkin pitkään ollut Suomessa funktionaalista, Kostiainen aloittaa. Toiminnot on eriytetty toisistaan. Koulut ovat yhtäällä, työpaikat ja asunnot erillään toisistaan, harrastukset toisaalla. Päivittäinen paikasta toiseen liikkuminen on välttämätöntä. Usein henkilöauto on tarpeeseen.

‒ Historiallisesti funktionalismi syntyi siitä, että teollisuus oli hyvä siirtää loitommalle ihmisten asumisesta. Samalla siirtyivät työpaikatkin. Tämä moodi jäi päälle.

Toisaalta yritykset myös tarvitsevat toisia yrityksiä lähelleen.

Liikennesuunnittelu toinen perustekijä

Kestävän kaupungin rakentamisessa toinen tärkeä tekijä on liikennesuunnittelu. Kostiaisen mielestä sen ja kaupunkisuunnittelun pitäisi olla nivottu tiiviimmin yhteen.

‒ Liikennesuunnittelu on meillä perustunut pitkälti henkilöautoiluun. Vasta nyt tätä on alettu kyseenalaistaa. Onko hajautunut yhdyskuntarakenne fiksua? Kestävyysmielessä on hyvä, jos ihmiset voivat asioida kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Liikennesuunnittelun henkilöautopainotus ilmenee Seppo Lampisen väitöskirjasta ”Tässä tie, missä kaupunki”. Sen mukaan liikennesuunnittelu eriytyi muusta kaupunkisuunnittelusta 1900-luvun puolivälin jälkeen. Nopea henkilöautolla liikkuminen korostuu suunnittelussa edelleen keskeisenä yhteiskunnan hyvinvointiin ja tehokkuuteen vaikuttavana tekijänä.

Nyt puhutaan tiivistämisestä

Toimiva joukkoliikenne tietysti edellyttää riittävästi ihmisiä. Viime vuosina keskustelu onkin alkanut kääntyä.

‒ Suurten kaupunkien strategioissa puhutaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Helsingin uusi yleiskaava puhuu 300 000 asukkaasta lisää, Tampereella 100 000:sta. Se on hyvä. Hintojenkin kautta on huomattu, että urbaani asuminen näyttää kiinnostavan ihmisiä.

‒ Lapsiperheetkään eivät automaattisesti enää halua omakotitaloon maalle, vaan keskustaan palvelujen lähelle. Tämä näkyy Helsingissä, mutta myös Tampereella ja Turussa.

Joustava kaupunki on kestävä

Kestävä kaupunki on myös energiatehokas. Vanhemmat rakennukset ovat oman aikansa tuotoksia ja käyvät pikkuhiljaa läpi peruskorjauksia. Uudet rakennetaan tiukkojen nykymääräysten mukaan. Siihen, millä rakennukset lämmitetään, rakentajat, asukkaat ja käyttäjät voivat vaikuttaa melko vähän.

Ylipäätään kestävä kaupunki koettaa säästää luonnonvaroja ja edistää kiertotaloutta. Täydennysrakentaminen on sitä, älykäs liikkumisen ohjaus, tilojen, autojen ja vaikka työkalujen jakaminen samoin.

Kestävä kaupunki on myös joustava, Juha Kostiainen huomauttaa.

‒ Kukaan ei pysty sanomaan, mitä kaupungissa on ja mitä se tarvitsee 50 tai 100 vuoden päästä. Silloin tärkeää on, miten kaupunki elää ajassa. Kaikki pitäisi suunnitella muutettaviksi, purettaviksi, käytettäviksi uudelleen.

Kaavoitus avainasemassa

Miten entistä kestävämpiä kaupunkeja sitten syntyisi?

‒ Kaavoitus on tässä hyvin keskeinen tekijä. Kaavahan ottaa kantaa rakennusoikeuksiin, toimintoihin ja niiden sijoitteluun.

‒ Meillä on aika raskas kaavajärjestelmä, joka tekee muutoksista raskaita prosesseja. Olisi hyvä, että kaavassa olisi vähän joustavuutta. Esimerkiksi käyttötarkoituksia pitäisi voida muuttaa nykyistä helpommin.

Kaupungit elävät ajassa ja mukautuvat

‒ Nyt meillä on maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Hyvin tultaisiin toimeen kahdella tasolla. Voisi olla vaikkapa koko työssäkäyntialuetta koskeva yleiskaava ja kuntakohtaisia asemakaavoja. Jonkin verran on puhuttu myös sääntöpohjaisesta kaavasta. Se ottaisi kantaa vain joihinkin asioihin, antaisi säännöt, joiden pohjalta ratkaisut tehtäisiin.

‒ En tarkoita, että pitää sallia kaikki. Kaavaprosessi on kuitenkin nykyisin yleensä pitkä. Monesti käy niin, että kun kaava on valmis, se on jo vähän vanhentunut.

Kaupunkeja kannattaa kehittää yhdessä

Myös kaupunkisuunnittelun periaatteet muuttuvat aikojen mukana. Kostiainen kertoo esimerkin.

‒ Helsinki vastustaa nyt toimistojen muuttamista asunnoiksi kantakaupungissa. 1960- ja 70-luvuilla sieltä etsittiin piilotoimistoja. Sykleissä nämä menevät.

Joka tapauksessa kaupunkeja kannattaa ja pitää kehittää yhdessä: asukkaat, palvelujen käyttäjät, yritykset, julkinen hallinto, kolmas sektori. Moniäänisyydestä syntyy parempia kaupunkeja, kuten Juha Kostiainen kirjoittaa Nokkela kaupunki -blogissaan.

‒ Oikeastaan kaupunkia ei voi suunnitella. Se muotoutuu ja kehittyy orgaanisesti, kuten Tampereen teknillisen yliopiston tutkijatohtori Jenni Partanen on osoittanut. Kaupungit ovat itseorganisoituvia. Kaavat joutuvat lopulta mukautumaan siihen.

Juha Kostiainen

YIT:ssä kaupunkikehityksestä vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen, dosentti Tampereen yliopiston aluetieteiden laitoksella. Työskennellyt mm. Tampereen kaupungin elinkeinojohtajana. Diplomi-insinööri, hallintotieteiden tohtori. Väitöskirja käsitteli kaupunkiseudun elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä.

Jos olisit päättäjä, mitä tekisit ensimmäiseksi edistääksesi kestävää kaupungistumista? Miksi?

Pistäisin panoksia joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämiseen. Tiivistäisin kaupunkeja ja luopuisin funktionaalisesta suunnittelusta. Jos arjen toiminnot ovat lähellä toisiaan, auto ei ole välttämätön, ja toimiva joukkoliikenne vaatii väestöpohjaa.

Yksinkertaistaisin kaavoitusjärjestelmää ja vähentäisin yksityiskohtaisia määräyksiä. Voisiko asemakaava olla sen suuntainen, että näin paljon liiketilaa, näin paljon asumista, näin paljon toimitilaa, lähimmälle pysäkille joka paikasta 300 m ja päästötaso tuo. Ratkaise tämä asia. Täytyykö jokaisen talon paikka ja käyttötarkoitus määritellä yksityiskohtaisesti?

Tätä on YIT Oyj

  • Suomen suurin rakennusyhtiö, merkittävä rakentaja koko Pohjois-Euroopassa
  • kehittää ja rakentaa asuntoja, toimitiloja ja alueita sekä infraa
  • 10 000 työntekijää
  • toimii 11 maassa
  • liikevaihto 2017 oli n. 3,8 mrd €
  • nykyinen YIT syntyi, kun YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018

Haastattelu liittyy EK:n vaalitavoitteista käytävään keskusteluun. Lue myös Valmetin t&k-johtaja Ari Saarion haastattelu sekä tekstiilien kiertotalouden pioneerien Outi Luukon (TouchPoint) ja Petri Alavan (Infinited Fiber Company) haastattelu.

Tutustu EK:n edunvalvontatavoitteisiin energiastaluvituksestaliikenteestä ja kiertotaloudesta. Lisää näkemyksiämme löydät  vaalisivustostamme: www.ekvaaliviestit.fi .

Teksti: Riitta Gullman
Kuvat: YIT

Kommentit

Kommentoi