Menot nousevat etupainotteisesti

Hallitus on jo tänä vuonna tehtaillut lisäbudjetteja ahkeraan tahtiin. Nettomääräisesti menoja on lisätty lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä on kuitenkin pientä suhteessa siihen, mitä ensi vuosi tuo tullessaan, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Julkisen talouden on tasapaino heikentymässä nopeaan tahtiin. Siihen vaikuttaa talouskasvun hidastumisen ohella hallituksen menoja lisäävä ekspansiivinen finanssipolitiikka. Jo tänä vuonna alijäämä nousee noin 2,4 mrd euroon, jossa on lisäystä noin 650 miljoonaa euroa verrattuna kevään arvioon.

Osaltaan kehitykseen on vaikuttanut kuntien menojen kasvu ensimmäisellä vuosipuoliskolla.  Paikallishallinnon kuluja kasvattavat tänä vuonna sosiaali- ja terveyshuollon palvelutarpeen kasvu sekä kunta-alan palkankorotukset.

Lisäbudjettien lasku noin puoli miljardia

Valtion menoja hallitus on nostanut kuluvan vuoden lisäbudjeteissa nettomääräisesti noin 500 miljoonaa euroa. Lisäykset käsittävät hallitusohjelman mukaisia liikennehankkeita, koulutusmenolisäyksiä ja kasvua kuntien valtionosuuksiin.

Bruttomääräisesti menojen kasvu on tänä vuonna peräti 750 miljoonaa euroa, mutta vähennyksiä tehtiin noin 250 miljoonaa, koska perusturva menot kasvavat ennakoitua vähemmän tänä vuonna.

Ensi vuonna menolisäykset kiihtyvät – komissio huolissaan

Ensi vuonna hallituksen toimeenpanemat menolisäykset kiihtyvät. Vuonna 2020 julkisia menoja lisätään nettomääräisesti noin 1,4 mrd euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että vuosina 2019 ja 2020 yhteensä julkiset menot nousevat lähes 2 mrd euroa. Näistä lisäyksistä on julkisia kulutusmenoja noin 600 miljoonaa euroa, investointeja 500 miljoonaa euroa ja tulonsiirtoja noin 900 miljoonaa euroa.

Euroopan komissio on vaatinut Suomelta selvitystä menojen kasvusta, koska se poikkeaa huomattavasti maakohtaisesta suosituksesta. Samaan asiaan kiinnitti huomiota Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Päättyvätkö kertaluonteiset menot vuonna 2022?

Hallitus on vastauksessaan painottanut menolisäysten kertaluonteisuutta. Nyt tehdyistä menolisäyksistä alle puolet eli noin 800 miljoonaa onkin hallituksen luokittelussa kertaluonteisia ns. tulevaisuusinvestointeja.

Nähtäväksi jää, katkaiseeko hallitus vaaleja edeltävänä vuotena 2022 väliaikaiseksi aiottujen hankkeiden rahoituksen. On varsin mahdollista, että asia voi jäädä vaalien jälkeisen hallituksen ratkaistavaksi, Pinomaa pohtii.

Viikon graafi: Julkinen talous alkanut heikentyä tänä vuonna

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi