Urrila bloggaa: Virusepidemian jatkuminen voi muuttaa jopa maailmantalouden rakenteita

Viime päivien uutisointi koronavirusepidemiasta on herättänyt huolta sekä kansalaisissa, yrityksissä että finanssimarkkinoilla. Todennäköisyys Kiinasta lähteneen epidemian saamiseksi nopeaan hallintaan on pienentynyt selvästi. Tautitapaukset suomalaistenkin suosimissa lomakohteissa Italiassa ja Kanarialla konkretisoivat uhkaa jokaiselle. Finanssimarkkinat ovat alkuviikolla olleet kautta maailman myllerryksessä. Osakekurssit ovat pudonneet rajusti, korot ovat laskeneet entistä matalammalle ja arvelut keskuspankkien voimakkaammasta väliintulosta ovat kasvaneet.

Koronaviruksen leviämistä on syytä seurata erittäin tarkkaan, vaikka sen uhkaa suomalaisten terveydelle ei kannata edelleenkään liioitella. Hyvä hygienia auttaa paljon, ja myös yritykset voivat omilla toimillaan torjua virusta. Samoin esimerkiksi Kiinan valtion toimet ovat vaikuttaneet epidemian patoamiseen ja vähintäänkin antaneet aikalisää muille.

Kaikesta huolimatta nyt näyttää siltä, että viruksen talousvaikutukset nousevat parhaassakin tapauksessa paljon aiemmin arvioitua suuremmiksi.

Koronaviruksen talousvaikutuksissa on kyse samanaikaisesta kysyntä- ja tarjontashokista, jolle on vaikea löytää suoraa vastinetta historiasta. Verrokkia on haettu vuonna 2003 myllänneestä SARS-epidemiasta, mutta tuolloin Kiinan rooli maailmantaloudessa oli paljon pienempi. SARS-virus oli vaikutuksiltaan vakava ja kuolleisuus siihen oli paljon koronaa korkeampi, mutta epidemian leviäminen saatiin toisaalta varsin nopeasti hallintaan.

Parin viime vuosikymmenen aikana Kiina on muuttunut nousevasta taloudesta yhdeksi suurimmista talousmahdeista, ja se on yksi suurimmista markkinoista lähes kaikille globaaleille yrityksille. Myös monet suomalaisyritykset ovat erittäin riippuvaisia Kiinasta. Suomen talous on EU:n toiseksi Kiina-riippuvaisin OECD:n laskelmien mukaan. Kun nyt Kiinan talous on lähes täysin halvaannuksissa viruksen ja sen torjuntatoimien takia, sillä on väistämättä vaikutuksia kaikkiin globaaleihin yhtiöihin ja koko maailmantalouteen – vaikka epidemia saataisiin jo lähiviikkoina talttumaan.

Kysyntäkuoppaa arvaamattomampia vaikutuksia nähdään todennäköisesti tarjontapuolella. Kiina on avainasemassa monien globaalien yhtiöiden arvoketjuissa. Konkreettisesti tämänkertaisen epidemian ytimessä olevassa Hubein maakunnassa valmistetaan paljon komponentteja esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuteen. Komponenttipulan vuoksi esimerkiksi monien autotehtaiden arvioidaan pysähtyvän lähiviikkoina niin Euroopassa kuin USA:ssakin, sillä vaihtoehtoisten toimittajien kapasiteetilla on rajansa.

Viruksen leviäminen uusille alueille on johtanut myös torjuntatoimien kiristämiseen ja tulemiseen koko ajan lähemmäs suomalaisten arkea. Liikkuvuutta on rajoitettu eri tavoin ympäri maailmaa. Merkittävä osa Kiinan väestöstä on eriasteisessa karanteenissa, rajoja on sulkeutumassa myös muualla ja monet yritykset ovat ottaneet käyttöön vapaaehtoisia matkustusrajoituksia.

Vapaan liikkuvuuden merkityksen nykypäivän elämäntavalle huomaa vasta sitten, kun asia ei enää ole itsestäänselvyys. Yritykset ovat rakentaneet globaaleja alihankintaketjuja, virittäneet tuotantoprosessejaan tarkasti ja tottuneet häiriöttömään logistiikkaan. Jo miljardit ihmiset odottavat voivansa matkailla vähintään oman maan sisällä ja useat myös kansainvälisesti. Tämän laajalla estymisellä olisi isoja vaikutuksia ihmisten tulevaisuudenuskoon ja käyttäytymiseen.

Pahaksi äityessään koronavirus saattaisikin olla uusi ja yllättävä taka-askel globalisaatiossa, jota on viime vuosina koetellut myös kauppapoliittinen kiistely ja tullimuurien rakentaminen. Jos yritykset joutuvat jatkossa varautumaan kasvaviin häiriöihin alihankinnassaan myös suurentuvien epidemiariskien takia, kokonaisten tuotantoprosessien rakenteet saattavat muuttua ja toimitusketjujen lonkerot lyhentyä nykyisestä.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi