EK huolissaan yleisen kustannustuen riittävyydestä

Koronaepidemian aiheuttaman taloudellisen kriisin kestosta ei ole varmuutta. Siksi kustannustukeen budjetoitu 300 miljoonaa euroa vaikuttaa EK:n mukaan alimitoitetulta. Hallituksella tulee olla tarvittaessa valmius nopeasti lisätä ja jatkaa kustannustuen määrää, vaatii EK:n pk-johtaja Jouni Hakala.

Hallitus on antanut eduskunnalle kauan odotetun esityksensä yritysten yleisestä kustannustuesta koronakriisiin vastaamiseksi. EK:n pk-johtaja Jouni Hakalan mukaan on tärkeää, että tuesta saadaan nopeasti päätettyä eduskunnassa. Heti tämän jälkeen sen toimeenpanon on oltava tehokasta. Jos apu ei ehdi ajoissa perille, vaarassa on elinkelpoisten yritysten kaatumisia ja työpaikkojen menetyksiä.

Kustannustuessa on paljon hyvää, mutta joitakin heikkouksia myös löytyy, arvioi Hakala.

”Tuki-instrumentin toimivuutta on tarkasti seurattava – myös käyttäjäkokemusten pohjalta – ja tarvittaessa kyettävä vielä tämän perusteella korjaamaan. Kolme merkittävintä puutetta ovat tuelle määritelty maksimimäärä, siihen varatut budjettivarat, sekä myöntökriteerien liittäminen toimialan arvioituun liikevaihdon laskuun.”

EU on varsin laajasti joustavoittanut valtiontukisäännöksiään, jotta yritysten kantamiseen pahimman yli olisi jäsenmaissa edellytyksiä. Suomen olisi hyödynnettävä nämä mahdollisuudet täysimääräisesti niin, että tukimuotoja voitaisiin hyödyntää vaikuttavasti myös hieman suurempien pk-yritysten näkökulmasta. Tuelle esitetty maksimimäärä olisikin nostettava 800 000 euroon 500 000 euron sijaan.

Kustannustukeen budjetoitu 300 miljoonaa euroa vaikuttaa yritysten tarpeeseen nähden vaatimattomalta, arvioi Hakala. Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen kriisin kestosta ei ole varmuutta. Hallituksella tulee olla tarvittaessa valmius nopeasti lisätä ja jatkaa kustannustuen määrää.

”Tämä on erityisen tärkeää sellaisille yrityksille, joihin koronakriisin taloudelliset vaikutukset osuvat kuluvaa kevättä myöhemmin. Hiljattaiset yrityskyselyt ja luottamusbarometrit indikoivat vahvasti, että näitä löytyy päätoimialoilta muun muassa teollisuudesta. Kun tilanne vähitellen normalisoituu, kansainvälisessä kilpailussa toimivien yritystemme on oltava iskussa.”

Kokonaan uuden tukimuodon laatiminen on käytännössä hyvin haastavaa. Myöntökriteerit on liitetty toimialan arvioituun liikevaihdon laskuun. Se tuottaa ongelmia sellaiselle yritykselle, jonka liiketoiminta on selkeästi kärsinyt koronasta, vaikka koko toimialan liiketoiminta olisikin selvinnyt vähemmin vaurioin. Yrityksellä saattaa olla myös useampia eri liiketoimintoja, jolloin sen päätoimialaluokittelu voi aiheuttaa epäoikeudenmukaisia tilanteita.

Jouni Hakalan mielestä yleistuen hakemisen ja myöntämisen pitäisikin olla mahdollista myös sellaiselle yritykselle, jonka tilanne ei täytä toimialakohtaista liikevaihdon laskukriteeriä. Monenlaisia muita hankalia rajanveto- ja tulkintatilanteita on odotettavissa. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen vaatiikin myös mahdollisuutta poikkeavaan menettelyyn.

Kun yksi avustusmuoto aukeaa, toiset sulkeutuvat. BusinessFinlandin ja ELY-keskusten kautta jaettujen kehittämistukien hakujen nyt päättyessä jo tehdyille ja näin käsittelyjonossa oleville hakemuksille on varattava riittävät varat.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi