Asunnot tekevät yhä kauppansa Venäjällä

Talouskasvun hidastumisesta huolimatta Venäjän asuntomarkkinoiden näkymät ovat edelleen hyvät, sanoo YIT:n talousjohtaja Timo Lehtinen.

Venäjän talouskasvun arvioidaan jääneen viime vuonna 1,3 prosenttiin, eikä tänäkään vuonna ole nähtävissä merkittävää piristystä. Talouden hyytymisestä huolimatta asuntorakentamisessa näkymät ovat edelleen varsin valoisat.

Tämä on hyvä uutinen suomalaisille rakennusyhtiöille, arvioi YIT:n talousjohtaja Timo Lehtinen.

– Asumisväljyys on edelleen selvästi alhaisempi kuin Länsi-Euroopassa. Lisäksi asuintalojen heikko kunto kasvattaa uusien laadukkaiden asuntojen kysyntää, Lehtinen perustelee.

Vilkkainta asuntojen kysyntä on maan suurimmissa kasvukeskuksissa. YIT rakentaa asuntoja Pietarissa, Moskovassa ja sen ympäristössä, Kazanissa, Jekaterinburgissa, Tjumenissa ja Rostovissa.

Uusia asuntoja rakennetaan etenkin Venäjän laajenevalle ja vaurastuvalle keskiluokalle. Tälle kohderyhmälle on tärkeää, että suureen hankintaan on tarjolla pankkilainaa. YIT tekee yhteistyötä erityisesti venäläisten pankkien kanssa, mikä auttaa kuluttajien lainansaantia.

– Puolet asunnonostajista rahoittaa ostonsa asuntolainalla.

Sen sijaan toimitilarakentamiseen Venäjän taloustilanne heijastuu selvästi. Tällä sektorilla YIT:llä ei ole tällä hetkellä meneillään muita hankkeita kuin Leningradin Oblastissa sijaitseva Gorelovon teollisuuspuisto, jonka markkinointia jatketaan.

Kuluttajat empivät, sijoittajat paikkaavat

Venäjän asuntorakentamisen jatkuminen on suomalaisille rakennusyhtiöille tärkeää siksikin, että kotimaan markkinoilla tilanne ei ole helppo.

Rakennusteollisuus ry:n lokakuisen arvion mukaan toimitilarakentaminen laski viime vuonna Suomessa noin 30 prosenttia ja liikerakentaminen noin 12 prosenttia.

Myös asuntokaupassa tunnelmat olivat vuonna 2013 epävarmat, mikä painoietenkin suurten ja kalliiden asuntojen kysyntää. Vuoden 2014 alussa on ollut nähtävissä asuntokysynnän orastavaa paranemista.

– Tärkeää on, että asuntotarjonta on linjassa kysynnän kanssa. Tämän vuoksi olemme pyrkineet siirtämään painopistettä aiempaa pienempiin ja hinnaltaan helpommin saavutettaviin kohteisiin.

Heikentynyttä kuluttajakysyntää paikkaa sijoittajien kasvava kiinnostus asuntosijoittamiseen. Eläkeyhtiöt ovat olleet vuokra-asuntomarkkinoilla perinteisesti aktiivisia, mutta mukaan on tullut enenevässä määrin myös asuntosijoittamiseen keskittyneitä rahastoja.

Asunnoille riittää kysyntää

Euroconstructin ennusteen (11/2013) mukaan Suomessa aloitetaan tänä vuonna noin 25 000 uuden asunnon rakennustyöt. VTT on arvioinut, että pitkällä aikavälillä vuosittainen tuotantotarve on 24 000–29 000 asuntoa.

– Pitkällä aikavälillä asuntojen kysyntä jatkuu hyvällä tasolla, Lehtinen ennakoi.

Lehtinen perustelee näkemystään sillä, että muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu. Perhekoon pieneneminen lisää taas tarvetta pienemmille mutta entistä toiminnallisemmille asunnoille. Ikäihmisten kasvava joukko kasvattaa puolestaan esteettömien asuntojen kysyntää.

Myös korjausrakentamisessa tulevien vuosien tarpeet ovat suuret, koska 1960–1980-lukujen rakennuskanta on tullut peruskorjausikään.

– Yksi selkeä trendi on olemassa olevien rakennusten muuttaminen toiseen käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi kaupunkikeskustojen toimistotaloista tehdään asuntoja. Nämä kohteet ovat olleet hyvin kysyttyjä.

Kaupan murros näkyy rakentamisessa

Lehtisen mukaan liiketilarakentamisessa suunta näyttää olevan entistä enemmän kohti hybridejä kokonaisuuksia, joihin tulee niin kauppatiloja, toimistoja kuin asuntojakin.

YIT:lle tällainen tärkeä kohde on Helsingin Keski-Pasilaan rakennettava Tripla-keskus. Näillä näkymin vuonna 2015 alkavan hankkeen kokonaisarvo on noin miljardi euroa ja se on määrä toteuttaa vaiheittain kymmenen vuoden aikana.

– Uskomme, että tällaiset uudet kohteet hyvien kulkuyhteyksien varrella ovat tulevina vuosina kysyttyjä.

Lehtinen arvioi, että suurten kauppakeskusten rakentamista harkitaan tulevina vuosina entistä tarkemmin. Toisaalta verkkokaupan tuoma suuri murros kaupan alalla voi tuoda rakennusyhtiöille toisenlaisia urakoita: tarvitaan lisää logistiikkakeskuksia, jotta netistä tilatut tavarat saadaan välitettyä asiakkaille.

– Rakennusyhtiöille keskeistä on elää ajassa ja miettiä, miten taloudellisten rakenteiden muutokset vaikuttavat rakentamiseen.

Rakennusteollisuus ry:n mukaan infrarakentamisessa markkinat säilyivät viime vuonna suunnilleen samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna.

– Infran volyymi on suhteellisen tasaista riippuen hieman suurten hankkeiden ajoittumisesta.

YIT:lle merkittävimmät infraurakat ovat suurissa väylähankkeissa, muun muassa E18-moottoritien rakentamisessa Koskenkylän ja Kotkan välillä sekä pääkaupunkiseudulla Kehärata- ja Länsimetro-hankkeissa.

Teksti: Matti Remes
Kuva: YIT

Haastattelu on tehty ennen Ukrainan kriisiä.