Brittien yritykset: yes for EU

Brittiläinen elinkeinoelämä on antanut panoksensa saarivaltion EU-jäsenyyttä koskevaan keskusteluun. Yritysten kanta on selvä: brittien tavoitteet saavutetaan parhaiten pysymällä EU:ssa mutta pyrkimällä samalla uudistamaan EU:ta.

EK:n sisarjärjestö CBI:n mittavassa projektissa selvitettiin elinkeinoelämän näkemyksiä EU-jäsenyydestä. Lisäksi he pyrkivät arvioimaan EU-jäsenyyden hyötyjä ja kustannuksia kiihkottomasti taloudellisesta näkökulmasta.

CBI:n kaikista jäsenyrityksistä 8/10 ja 77 % pk-yrityksistä äänestäisi EU:ssa pysymisen puolesta, jos kansanäänestys Iso-Britannian EU-jäsenyydestä pidettäisiin nyt. 71 % yrityksistä totesi EU-jäsenyydellä olleen myönteinen vaikutus heidän yritystoiminnalleen. Suurin hyöty koettiin saatavan 500 miljoonan kuluttajan EU:n sisämarkkinoista.

Jäsenyyden taloudelliset hyödyt voittavat huomattavasti jäsenyydestä koituvat suorat kustannukset. CBI arvioi hyötyjen olevan vuosittain n. 4 – 5 % Iso-Britannian BKT:stä, mikä tarkoittaa vuosittain hieman alle 1500 euroa jokaista kansalaista kohti. Jäsenyyden suorat kustannukset ovat puolestaan n. 0,4 % BKT:stä.

Brittiyritysten mielestä koko EU tarvitsee uudistuksia, eivätkä ne ole ajamassa Iso-Britannialle erityiskohtelua. EU:sta pitää tehdä nykyistä avoimempi ja kilpailukykyisempi. CBI ehdottaa EU:lle ”Think Global First” -testiä, jolla varmistetaan, että uudet ehdotukset tukevat EU:n globaalia kilpailukykyä.

CBI:n mielestä tarvitaan yhteisiä sääntöjä, mutta sääntelyn yksipuolisuus globaalista näkökulmasta on EU:n suuri heikkous. Huonosti harkittu ja kallis EU-sääntely on merkittävä ongelma yrityksille. Lähes puolet yritysvastaajista koki sääntelyn suurimpana haasteena ns. gold-plating-käytännön. Jäsenvaltion kansalliset elimet menevät siis EU:n lainsäädännön vaatimuksia pidemmälle EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa. Kyse ei ole vain EU-tasolla tehtävistä päätöksistä vaan myös siitä, miten kansallinen toimeenpano toteutetaan tasapuolisesti.

Brittien EU-jäsenyyttä koskevassa keskustelussa on pohjimmiltaan kyse siitä, haluaako Iso-Britannia olla avoin vai suljettu, vaikutusvaltainen vai epävarma. Elinkeinoelämälle valinta on CBI:n selvityksen valossa yksinkertainen.

Myös suomalaisen elinkeinoelämän mielestä EU-lainsäädännön kehittämisen tulisi olla keskeisenä teemana ennen kevään europarlamenttivaaleja käytävässä keskustelussa.

Raportti CBI:n selvityksestä: Our global future (pdf)

Lisätiedot: Janica Ylikarjula
EK:n Brysselin toimiston päällikkö,
040 560 1275, etunimi.sukunimi@ek.fi