#Brysselinpöhinää: Eurooppa tarvitsee palkkamalttia ja uutta osaamista

Kilpailukyky puhuttaa Suomen lisäksi myös Euroopassa. Vaikka palkkamaltti ja työmarkkinoiden joustavoittaminen ovat välttämättömiä, tarvitaan niiden lisäksi myös uutta osaamista ja teknologioita, todettiin Brussels Economic Forumissa.

Euroopassa tarvitaan toisen polven rakenteellisia uudistuksia. Se tarkoittaa, että Euroopan alueen kilpailukykyisyyden varmistamiseksi tarvitaan työmarkkinoiden joustavuutta ja palkkamalttia, mutta myös laajempaa kilpailukyvyn ja tuottavuuden nostamista: vahvempaa osaamista, ammatillista koulutusta, digitalisaatiota ja uusia teknologioita. Eli poliittisesti vaikeita uudistuksia, joiden kustannukset näkyvät heti, mutta edut vasta myöhemmin.

Asiasta keskusteltiin Euroopan komission järjestämässä Brussels Economic Forumissa, jossa mukana olivat muun muuassa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, talous- ja rahoituskysymyksistä vastaava komission ylin johto, Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos. Tilaisuuden kohokohdat on kerätty yhteen.

Blue Card kansallisten työlupien tilalle?

Euroopan komissio haluaa korvata huippuosaajien kansalliset työluvat Blue card -järjestelmällä. Direktiivillä halutaan helpottaa osaajien työhöntuloa EU:n alueelle. Uudistuksen tavoite on hyvä, mutta se ei saa kiristää erityisasiantuntijoiden tuloa Suomeen.

Komissio tavoitteena on tehdä Blue Cardista haluttavampi. Nykyisellään sen myöntämisehdot ovat jäykät. Ehdotuksen mukaan Blue Card myönnettäisiin jatkossa vähintään 24 kuukaudeksi. Luvan voisi saada työntekijä, jolla on korkeakoulututkinto tai siihen verrattava ammattikokemus. Lisäksi työstä maksettavan palkan tulee olla 1,0–1,4 kertaa kansallisen keskipalkan suuruinen. Myös liikkuvuutta EU:n sisällä parannetaan.

Lue tarkemmin Blue card -ehdotuksesta EK:n verkkouutisesta.

Työnantajat eivät löydä osaajia

Eurooppalaisia työmarkkinoita vaivaa kohtaanto-ongelma. Samaan aikaan kun työttömyys on korkealla tasolla, on 40 prosentilla työnantajista vaikeuksia löytää tarvitsemiaan osaajia. Globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä työelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista

Euroopan komissio julkisti viime viikolla uuden osaamisohjelman Euroopalle, jonka tavoitteena saada kurottua umpeen työelämän muutosten myötä syntynyttä osaamiskuilua. Komissio ehdottaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi seuraavan kahden vuoden aikana edistettävää kymmentä toimea, esimerkiksi taitotakuuta ja digitaitojen edistämistä. Lue tästä EK:n uutinen aiheesta.

Komissio on laatinut kaikkiaan kymmenkohtaisen listan toimenpiteistä, joilla mainittuja tavoitteita edistetään. Toimenpiteet on tarkoitus valjastaa käytäntöön tämän ja ensi vuoden aikana. Listaan pääsee tutustumaan komission lehdistötiedotteesta. Lue myös EK:n verkkojuttu aiheesta.

Jatkoa Euroopan strategisten investointien rahastolle

Komissio esittää syksyllä ESIR-rahaston keston pidentämistä kahdella vuodella. ESIR-rahasto otettiin käyttöön vuosi sitten ja sen tarkoituksena on mobilisoida vähintään 315 miljardia euroa lisäinvestointeja talouteen vuoden 2018 puoliväliin mennessä.

Välittäjäpankit eri puolilla Eurooppaa ovat tarjonneet rahoitusmahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille niin kutsutun pk-yritysikkunan puitteissa. Tätä tullaan laajentamaan.

Samalla on käynnistetty Euroopan investointihankeportaali, joka saattaa yhteen hankkeiden toteuttajat ja mahdolliset sijoittajat.

Puolet eurooppalaisista EU-myönteisiä, kannatus laskussa

EU:n kannatus on laskussa, mutta EU-myönteisiä on silti niukasti vastustajia enemmän, kertoo Pew-tutkimuslaitoksen mielipidetiedustelu.  mielipidetiedustelun Euron kannatus ei ole laskenut samassa suhteessa, sillä euro helpottaa EU-kansalaisten arkea.

EU ei jaa mielipiteitä poliittisten värien mukaan, vaan kannatus on pikemminkin maakohtaista. Puolassa kannatus on vahvinta: puolalaisista 72 prosenttia seisoo unionin takana, mutta kreikkalaisista vain 27 prosenttia on EU-myönteisiä. Kannatuksen laskuun ovat vaikuttaneet EU:n taloustoimet ja pakolaispolitiikka. Tulosten mukaan 70 prosenttia eurooppalaisista pitäisi Brexitin toteutumista kielteisenä asiana. Britit jätettiin kyselyn ulkopuolelle.

Koonnut EK:n Brysselin toimisto