#Brysselinpöhinää: Eurooppalainen elinkeinoelämä toivoo Iso-Britannian pysyvän EU:ssa
Onko Kanada EU:n ihannekumppani ja miksi digisääntely on pirstaleista? Näistä keskusteltiin, kun European Business Summit 2016 keräsi elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajia saman katon alle.
”Jos EU ei pysty tekemään sopimusta Kanadan kanssa, kenen kanssa te siihen pystytte?”. Näin totesi Kanadan ulkomaankauppaministeri Chrystia Freeland EU:n ja Kanadan välisestä vapaakauppasopimuksesta (CETA). Komission sopimusehdotus tulee jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyyn kesä-heinäkuun taitteessa.
Tutkijat ovat kehuneet sopimuksen olevan paras koskaan neuvoteltu vapaakauppasopimus. Kanadalaiset toivovat, ettei sitä linkitetä EU:n ja USA:n neuvotteluihin, mutta vastaanotto EU:ssa on ollut nihkeä. Kanada on jo yhtä suuri talous kuin Venäjä.
”Perinteisen liiketoiminnan protektionistinen asenne on yksinomaan huono asia kilpailukyvylle ja kasvulle”, huomautti komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen paneelikeskustelussa. Jakamistalouden ja online-alustojen kohtelussa on huomattavia eroja jäsenmaiden välillä, todettiin keskusteluissa. Eurooppalainen sääntely on edelleen liian pirstaleista. Yrittäjyydestä ja PK-yrityksistä vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska lupaili, että loppuvuodesta tiedossa on startupeja koskeva aloite.
Yritysten osaamistarpeet muuttuvat aiempaa nopeammin, joten työntekijöiden mukautumiskyky on tärkeämpää kuin kapea-alainen erityisosaaminen. Digitaalisten taitojen lisäksi nuorille pitäisi opettaa enemmän ”pehmeitä taitoja”. Oppilaitosten tulisi keskustella elinkeinoelämän kanssa oppimissisältöjä suunniteltaessa. Jäsenmaiden voisivat ottaa käyttöön toimintamalleja, joiden on huomattu toimivan toisessa maassa.
Kyberturvallisuutta ilman bisnesmenetyksiä
Kyberrikollisuus on koko ajan hienostuneempaa, mutta liian tiukka sääntely voi toisaalta estää uusien teknologioiden käyttöönottoa. Muun muassa tästä keskusteltiin, kun Politico järjesti Annual Cybersecurity Summitin, jossa pureuduttiin valtion ja yritysten kyberturvallisuuteen.
Valtioiden toivottiin panostavan moderniin ja kestävään infrastruktuuriin, mutta välttävän tarpeettomia rajoituksia esimerkiksi geolokalisaatiolle. Rajoitukset voivat vaarantaa tietojen turvallisen säilyttämisen ja hyödyntämisen. Belgian varapääministeri Alexander De Croo herätteli pk-yrityksiä ymmärtämään tietoturvan tärkeyden.
”Schengen-kriisi muita kriisejä vakavampi”
Sooloilevat jäsenmaat haluavat pitää rajatarkastuksistaan kiinni ja Schengen-alueen ongelmat ovat Brysselin puheissa Euroopan uusin kriisi. Kyse on ”break or make” -kriisistä, todettiin European Policy Centren seminaarissa viime keskiviikkona. Tilanne ei voi jatkua nykyisenlaisena.
Euroopan parlamentin tutkimuspalvelut (EPRS) selvittivät Schengenistä luopumisen kustannuksia. Tulosten mukaan Schengen-alueen vahvistaminen on ainoa varteenotettava vaihtoehto. Ratkaisuna on muun muassa yhteistyö EU:n sisällä ja harmonisoidumpi turvapaikanhakijapolitiikka jäsenmaiden kesken.
Elinkeinoelämä: Kyllä Bremainille, ei Brexitille
Eurooppalainen elinkeinoelämä toivoo Iso-Britannian pysyvän EU:n jäsenenä, toteavat kannanotossaan BusinessEurope ja sen jäsenjärjestöt EK mukaan lukien. Lähtö EU:sta lisäisi investointeihin liittyvää epävarmuutta. Brexitiä eli eroa EU:sta kannattavien osuus on gallupien mukaan kasvussa ja osuus jo suurempi kuin EU-jäsenyyttä puolustavien.
Ranskalaislehti Libérationin pääkirjoituksessa todettiin, että Bremain, pysyminen EU-jäsenenä, olisi Britannian, mutta ei EU:n yhteisen edun mukaista. Tämä kuvastaa Britannian ja Ranskan erilaista EU-suhdetta. Britannialle kyse on taloudellisesta unionista ja ranskalaisille EU on poliittinen yhteisö.
Tusk: Pidä pää kylmänä ja sydän lämpimänä
Mitä EU:n johtohenkilöt ajattelevat EU:n tilanteesta?
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, puolalainen Donald Tusk European Business Summitissa pitämässään puheessaan:
Politiikka on palannut EU-asioihin. Myös yritysedustajien pitää miettiä EU:ta kohtaavia laajempia haasteita. EU:n yhtenäisyyttä pitää vahvistaa kaikin tavoin. Naiivit visiot euroalueen täydellisestä integraatiosta eivät ole vastaus kaikkiin ongelmiimme. Tuollaisten visioiden edistäminen vain vahvistaa EU-skeptisyyttä, myös muualla kuin Isossa-Britanniassa
Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Timmermans esseessään EU:n tilasta:
Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että eurooppalainen yhteistyö voi ajaa karille. Riippuvaisuus toisista nähdään pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena. EU-jäsenmaiden ja kansalaisten välillä vallitsee luottamuspula. Omaneduntavoittelu menee liian usein yhteisen pitkäntähtäimen hyvän edelle. Lääkkeenä voisi toimia laajempaa keskustelu erilaisia näkemyksiä omaavien ihmisten kesken.