Brysselissä etsittiin uutta kasvuvoimaa Eurooppaan
EK kutsui viime viikolla Brysselissä toimivia suomalaisvaikuttajia keskustelutilaisuuteen, jossa haettiin vastausta polttavan ajankohtaiseen kysymykseen: Mistä rakennetaan uutta kasvuvoimaa Eurooppaan? Yksi varteenotettava ehdokas on cleantech, jonka kärkimaaksi Suomi haluaa nousta.
Euroopan unioni on edelleen suurten haasteiden edessä: rahoitusmarkkinakriisi nakertaa uskottavuutta sijoittajien silmissä ja kilpailukyky jää politiikanteossa lähinnä retoriikaksi. EU:n suuri vahvuus, lupaus sisämarkkinoista, odottaa yhä toteutumistaan.
Mistä rakennettaisiin uutta kasvuvoimaa Eurooppaan? Tätä tuhannen euron kysymystä pureskeltiin viime viikolla EK:n Brysselin toimiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa ”Kriisistä kestävään kasvuun – suomalaisyritykset suunnannäyttäjinä”. Mukana pohdinnassa oli Brysselissä toimivia suomalaisia vaikuttajia ja mediaa.
Yrittäjyysasennetta EU:n politiikantekoon
Kasvu kumpuaa yrittämisestä. Kampuksilta alkaneen start up -buumin synnyttämä yrittämisen uusi aalto on nostanut yrittäjyyden houkuttelevuutta ja painoarvoa Suomessa. Myös EU:n politiikantekoon tarvitaan yrittäjyysasennetta – rohkeutta, innovatiivisuutta ja tervettä riskinottoa sekä parempia yritystoiminnan kannusteita.
Julkisen sektorin tehtävänä on tarjota vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö, joka mahdollistaa kasvun yrityksissä. Julkisen sektorin pitää myös pystyä uudistumaan: rakenteet itsessään eivät ole arvokkaita, vaan se, mitä ne tuottavat.
Tarvitaan Team Europe -henkeä
Sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä on keskeistä. Hyvän esimerkin Suomessa tarjoaa Team Finland -verkosto, joka tukee yritysten toimintaa maailmalla. Se tähtää parempaan yhteistyöhön julkisten toimijoiden välillä, jotta yritykset saisivat käyttöönsä entistä tehokkaampia ja tuloksellisempia kansainvälistymispalveluja. Tehtävänä on edistää Suomen taloudellisia etuja ja maakuvaa maailmalla.
EU:hun tarvitaan vastaavanlaista Team Europe -henkeä eli julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnat ylittävää aitoa yhteistä tahtotilaa kasvun aikaansaamiseksi.
Myös yksityisellä sektorilla rajapintojen ylittäminen ja yhteistyö ovat välttämättömiä uusien kasvualueiden tunnistamiseksi. Elämme keskellä suurta rakennemuutosta, jossa vanha toimialajako muuttuu ja alat liukuvat toistensa päälle.
Ylisääntelyn polku vie umpikujaan
Globaalissa kilpailussa on syytä tehdä sitä, mistä syntyy eniten arvoa. Osaaminen ja korkea jalostusaste korostuvat.
– Suomi voi näyttää mallia, miten globalisaation muutoksessa on mahdollista pärjätä. Oivan esimerkin tarjoaa cleantech. Suomen hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi ja siivittää sen menestystä elinkeinopolitiikalla, sanoo Brysselissä vieraileva EK:n asiantuntija Tuuli Mäkelä.
Myös EU:n pitää tähdätä ympäristöliiketoiminnan ykköseksi yrityslähtöisellä politiikalla. Sen on käännyttävä pois nykyiseltä ylisääntelyn polulta, jolla yrityksiin kohdistetaan kohtuuttomia kustannuksia ja heikennetään niiden mahdollisuuksia menestyä ankarassa globaalissa kilpailussa.
– Ympäristötoimiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja yhteneväisyyttä, sillä tempoileva politikointi ja päällekkäiset toimenpiteet eivät ole kenenkään etu, Tuuli Mäkelä muistuttaa.
Lue lisää elinkeinoelämän ajankohtaisista EU-asioista tänään ilmestyneestä EK:n EU-uutiskirjeestä.