Digitalisaatio mullistaa myös korkeakoulutuksen
Opetuksen pitää kohdata digitaalisen maailman vaatimukset ja uudenlaiset työvälineet eri toimialoilla. Koska digitaalisuuden vaikutukset työntekoon ovat mullistavia, täytyy myös korkeakoulutus päivittää osaamistarpeita vastaavaksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Aalto-yliopisto ja Laurea ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet Digitalous ja korkeakoulutus -hankkeen esiselvityksen. Se on luodannut digitalouden aiheuttamia muutoksia tapaan tehdä työtä. Tässä esiselvityksessä fokus on ollut teknologiassa.
– Hankkeessa tarkasteltiin digitaalisuuden vaikutuksia viiden ammattiroolin avulla. Roolit ovat opettaja, insinööri, liiketoimintaosaaja, tietoturva-asiantuntija ja hoitotyön ammattilainen, kertoo EK:n asiantuntija ja hankkeen vetäjä Marita Aho.
Elinkeinoelämä odottaa kaikissa näissä tehtävissä digivalmiuksia tiedon luonnista sen tulkintaan. Tiedon ja osaamisen käsite muuttuu, kun kaikki tieto on aina saavutettavissa. Opiskelijoiden odotukset muuttuvat, kun tiedon jakaminen ei enää ole pullonkaula.
– Meidän on tavoiteltava yhtäaikaa sekä opetuksen tehokkuuden että oppimisen laadun parantamista, Aho korostaa.
Työpaikat säilyvät jos osaaminen kehittyy oikeaan suuntaan
Selvityksen mukaan erityisesti rutiinitehtävät ovat vähentyneet uusien teknologioiden myötä, kun taas analyyttiset ja interaktiiviset työtehtävät ovat kasvaneet.
Esiselvitys näyttäisi hälventävän teknolologian kehittymiseen liittyviä pelkoja työn häviämisestä ainakin tarkastelussa mukana olleiden ammattien osalta. Työpaikat eivät häviä, mutta työntekemisen tavat ja työssä tarvittava osaaminen muuttuvat.
Asiantuntijatehtävissäkin rutiinityö automatisoituu ja luovuus sekä sosiaalinen älykkyys korostuvat entisestään. Voidaankin sanoa, että työn säilymisen edellytys on, että niihin löytyy korkeakouluista uudella tavalla koulutettuja osaajia ja että työelämässä jo olevien taitoja päivitetään.
Robotiikka, tekoäly, pilvipalvelut, 3D-tulostus tai mikään muukaan ns. digitalouteen liitettävä teknologia ei ole hävittämässä ainakaan korkeakoulutettujen tekniikan-, liiketoimintaosaamisen-, opetus- eikä hoitoalanosaajien työtä. Tietoturva-asiantuntijuuden tarve suorastaan rajähtää.
Tunneälyn tarve korostui haastatteluissa
Näissä ammateissa ihminen on konetta parempi luovassa ja sosiaalisessa älykkyydessä sekä analyyttisessä ja kriittisessä ajattelussa. Hoitotyössä tarvitaan lisäksi sellaisia havainnointi- ja käsittelytaitoja, joihin esimerkiksi robotit eivät ainakaan vielä kykene.
Luovan ja sosiaalisen älykkyyden lisäksi esiselvityksen haastattelut korostivat emotionaalisen älykkyyden eli tunneälyn tarvetta. Jokaisessa ammatissa on ymmärrettävä kokonaisuutta, muutosta ja ihmistä niiden keskellä.
Hanketta halutaan jatkaa
Digitalous ja korkeakoulutus -hankkeen esiselvitykseen liittyi työpajoja, eri alojen ammattilaisten haastatteluja, laaja kirjallisuuskatsaus ja pro gradu tutkielma muuttuvista tehtävistä ja osaamistarpeista.
EK, viisi yliopistoa ja neljä ammattikorkeakoulua ovat jättäneet esityksen kolmen vuoden jatkohankkeesta. Sen avulla halutaan pilotoida opintojaksoja, joilla edistetään digitaloutta ja vastataan sen tuomiin haasteisiin työelämässä.
