Direktiivi muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista velvoittaa noin sataa yritystä Suomessa

Uusi direktiivi laajentaa yritysten velvollisuutta raportoida yhteiskuntavastuusta. Vastaisuudessa yli 500 henkilöä työllistävien listayhtiöiden, luottolaitosten ja vakuutusyhtiöiden on raportoitava muun muassa ihmisoikeusasioista, korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä näihin ilmiöihin liittyvistä riskeistä.

Direktiivi muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä marraskuun puolivälissä. Direktiivi tulee voimaan 6.12.2014 ja jäsenvaltioiden on saatettava se osaksi lainsäädäntöään 6.12.2016 mennessä. Ensimmäinen direktiivin mukainen raportti on annettava tilikaudesta 2017 eli keväällä 2018.

Raportointivelvollisia ovat kaikki yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt (Public Interest Entities), joilla on yli 500 työntekijää ja joiden liikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.

Soveltamisala kattaa listayhtiöt ja muut listaamattomat, yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt. Velvoite koskee siten myös suuria luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä. Suomessa velvoitteen piiriin kuuluu arviolta sata yhtiötä.

Onko raportille aitoa tarvetta?

EK:n asiantuntija Hannu Yläsen mukaan yritysten avoimuuden ja yhteiskuntavastuun kehittäminen on kannatettavaa, mutta hieman yli 500 henkilöä työllistävät yhtiöt ovat lähtökohtaisesti melko pieniä eikä niillä välttämättä ole sellaista sijoittajakuntaa tai sidosryhmiä, jotka tarvitsisivat tällaista tietoa.

– Monella tämänkokoisella yrityksellä ei myöskään ole asiantuntemusta ja resursseja direktiivin velvoittaman yhteiskuntavastuuraportin laatimiseen. Velvoite lisää siten yritysten kustannuksia ja hallintotaakkaa.

– Yhteiskuntavastuuraportoinnin painoarvo kasvaa jatkuvasti. Raportoinnin pitäisi kuitenkin palvella ensi sijassa olemassa olevaa tarvetta, jolloin myös raporttien laatu pysyy korkeana. Pelkän velvoitteen täyttäminen ilman olemassa olevaa tarvetta on kustannus-hyöty-näkökulmasta tehotonta, Hannu Ylänen sanoo.

Hänen mielestään yhteiskuntavastuuraportoinnin olisi pitänyt säilyä vapaaehtoisena niin kuin tähänkin asti.

– Ne yritykset, joiden liiketoiminta, sidosryhmät ja yhteiskunnallinen asema edellyttävät laajaa raportointia, raportoivat jo nyt vapaaehtoisesti, laadukkaasti ja kattavasti.

Direktiivin perusteella yhteisöjen on annettava toimintakertomukseen liitettävässä tai erikseen julkistettavassa selvityksessä tietoja ainakin seuraavista asioista:

• ympäristöasiat,
• sosiaaliset ja työntekijöihin liittyvät seikat
• ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä
• korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät seikat.

Sen lisäksi selvityksessä on oltava:

• lyhyt kuvaus yrityksen liiketoimintamallista,
• kuvaus toimintaperiaatteista, joita yritys noudattaa suhteessa näihin seikkoihin, sovelletut due diligence -prosessit mukaan luettuina,
• kyseisten toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset,
• näihin seikkoihin liittyvät merkittävimmät riskit, jotka koskevat yrityksen toimintoja, mukaan luettuina, kun se on merkityksellistä ja oikeasuhteista, sen liikesuhteet, tuotteet tai palvelut, ja jotka todennäköisesti aiheuttavat haitallisia vaikutuksia näillä aloilla, ja miten yritys hallitsee näitä riskejä sekä
• tärkeimmät muut kuin taloudelliset tulosindikaattorit, jotka ovat merkityksellisiä kyseessä olevalle liiketoiminnalle.

Raportoimattomuus pitää perustella

Direktiivin mukaan raportointivelvoite perustuu noudata tai selitä -periaatteeseen (comply or explain) eli jos yhtiö ei raportoi joistakin direktiivin edellyttämistä asiakokonaisuuksista, syy siihen on perusteltava. Selvitykseen on myös tarvittaessa sisällytettävä tietoa vuositilinpäätöksen luvuista.

Direktiivi sisältää option, jonka mukaan jäsenvaltio voi päättää, että toimintakertomukseen liitettävän selvityksen asemesta yhtiö voi laatia erillisen raportin, jonka ei tarvitse olla osa toimintakertomusta.

Raportti on julkaistava joko samanaikaisesti toimintakertomuksen kanssa tai yrityksen nettisivuilla kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Sen lisäksi toimintakertomuksessa pitää viitata tähän myöhemmin julkistettavaan raporttiin.

Yhteiskuntavastuuraportti saattaa riittää

Jos jäsenvaltio-optio otetaan käyttöön, raportointivelvoitteen täyttämiseen saattaa riittää yritysten nykyisin laatima yhteiskuntavastuuraportti, kunhan raportti sisältää direktiivin mukaiset tiedot.

Toimintakertomukseen liitettävää selvitystä tai erillistä raporttia ei tarvitse tilintarkastaa, vaan tilintarkastajan on ainoastaan varmistettava selvityksen antaminen.

Listayhtiöiden kerrottava monimuotoisuudestaan

Direktiivin toinen jäsenvaltio-optio koskee ns. turvasatamalauseketta, jonka mukaan tiedot odotettavissa olevista tapahtumista tai neuvoteltavana olevista asioista voidaan jättää raportoimatta. Edellytyksenä on, että yhtiön johto katsoo tällaisten tietojen julkistamisen aiheuttavan vakavaa haittaa ja että tietojen poisjättäminen ei estä selkeän kuvan saamista liiketoiminnasta ja sen vaikutuksista.

Direktiivi sisältää myös velvoitteen, jonka mukaan yhtiön on lisättävä osaksi Corporate Governance Statementia kuvaus hallinto-, johto- ja valvontaelimiin sovellettavista toimintaperiaatteista monimuotoisuuden edistämiseksi. Niissä voi olla kyse esimerkiksi iän, sukupuolen sekä koulutus- ja ammattitaustan monimuotoisuuden etenemisestä raportointijaksolla.

Monimuotoisuudesta on raportoitava niiden listayhtiöiden, joissa ylittyy kaksi seuraavista raja-arvoista: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa. Tämäkin velvoite perustuu noudata tai selitä -periaatteeseen.

Komissio haluaa maakohtaista veroraportointia

Direktiiviä säädettäessä velvoitteet maakohtaisesta veroraportoinnista jätettiin pois.

Komissio aikoo kuitenkin vastaisuudessa selvittää mahdollisuuksia velvoittaa suuret yritykset ja yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt laatimaan maakohtainen raportti. Se sisältäisi mahdollisesti tiedot vähintään voitoista, voitoista maksetuista veroista sekä saaduista valtiontuista. Maakohtaiseen veroraportointiin palataan viimeistään vuonna 2018.

Lue direktiivi suomeksi (pdf)

Kuva: Benjamin Haas / 123rf.com