EK Brysselissä: Euroopan unioni on yhteinen ponnistus

EK isännöi innostunutta Eurooppa-debattia, kun julkistimme ”Euroopan uusi kasvu ”-ohjelmamme Brysselissä 23.9.

EU-huippukokous laittoi Brysselin aikataulut päälaelleen, mutta siitä huolimatta lähes 100 EU-ammattilaista kokoontui EK:n ja ajatushautomo EPC:n järjestämään tilaisuuteen ”Driving the European comeback – what reforms are needed?” Puheenvuorojen teemat nostettiin EK:n uunituoreesta raportista ”Euroopan uusi kasvu”.

Yleisön suurimman uteliaisuuden kohteena oli pääpuhuja, julkisuudessa harvoin nähty Junckerin talousneuvonantaja Luc Tholoniat.  Komission sisäpiiriläinen korosti EU:n tarvitsevan selkeitä prioriteetteja, jotka ovat viime vuosina jääneet kriisien varjoon.

–EU:ssa on jouduttu liian usein keskittymään ”kiireelliseen” enemmän kuin ”tärkeään”. Tulipalojen sammuttamisen jälkeen unionin on löydettävä uudelleen keskipitkä tähtäin.

Tholoniat korosti Jyrki Kataisen vastuulla olevan investointiohjelman ja yleisen investointiympäristön merkitystä. Samoin hän nosti esille sisämarkkinat niin digitalouden, pääomamarkkinoiden kuin energian osalta.

Luc Tholoniat

Positiivisia EU-viestejä Suomesta

Myös EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta korosti tarvetta tunnistaa EU:n prioriteetit.

–On aika kirkastaa päätavoitteet ja sitoutua toteuttamaan ne määrätietoisella tavalla. Tämä on ainoa keino palauttaa kansalaisten ja yritysten luottamus yhteiseen Eurooppaan.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies toi tilaisuuteen positiivista Eurooppa-viestiä. Hän korosti Suomen ja EU:n kohtalonyhteyttä: ei ole menestyvää Suomea ilman menestyvää Eurooppaa. Suomessakin on nähty, ettei menestys ole itsestäänselvyys. Kuka olisi kymmenen vuotta sitten uskonut, että Suomesta uhkaa tulla ”Euroopan sairas mies”, Häkämies kysyi.

Brysselissä noteerattiin myös Häkämiehen vahva viesti päivänpolttavaan pakolaisteemaan:
– Suomi on avoin ja kansainvälinen maa ja sellaisena haluamme pysyä. Myös pakolaiskysymyksellä on vahva linkki Euroopan tulevaan kasvuun ja uudistumiseen. On tärkeää saada turvanpaikansaajat nopeasti eurooppalaiseen työelämään – se on tehokkainta kotouttamista.

Sääntelyn purkamista vai parempaa sääntelyä?

Euroopan parlamentin Vihreiden puheenjohtaja Rebecca Harms löysi EK:n EU-ohjelmasta sekä positiivista että negatiivista:

–Hienoa, että Suomen elinkeinoelämä osoittaa vahvan sitoutumisensa sisämarkkinoiden kehittämiseen. Positiivista oli myös kiertotalouden korostaminen. Raporttinne nostaa esille myös jakamistalouden, johon Brysselissä ei vielä riittävästi ole havahduttu.

–Sen sijaan en ymmärrä, miksi bisnes alleviivaa tarvetta purkaa sääntelyä. Yritystenhän pitäisi päinvastoin kääntää esimerkiksi ilmastosääntely edistykselliseksi vihreäksi taloudeksi.

Tähän vastasi USA:n kauppakamarin Euroopan-johtaja ja TTIP-taustavaikuttaja Peter Chase:

–Itse haluan puhua mieluummin paremmasta sääntelystä kuin sääntelyn purkamisesta. Myöskään TTIP ei sen enempää lisää kuin vähennä sääntelyä – se toimii vain siltana, joka yhdistää eurooppalaisen ja amerikkalaisen vaatimukset.

Saksan työnantajajärjestö BDA:n (Confederation of German Employers) johtaja Renate Hornung-Draus korosti uusia bisnesmahdollisuuksia kuten kiertotaloutta ja digitaalisuutta.

–On huomattava, että digitalouden toteutuminen edellyttää kehittynyttä ja kattavaa infraa yhteiskunnan käyttöön. Suomi on tästä erinomainen esimerkki, kun se ulotti tietoyhteiskunnan jo varhain maan jokaiseen kolkkaan.

Tilaisuus täytti tavoitteensa – suomalaiselle elinkeinoelämälle on tärkeää olla mukana käymässä EU-keskustelua ja hakemassa eri sidosryhmien kanssa uutta, positiivista suuntaa Euroopalle. Kuten Luc Tholoniat puheenvuorossaan totesi: Eurooppa on yhteinen tehtävämme.

Lue lisää EK:n mediatiedotteesta ja Euroopan uusi kasvu -raportista.