EK: Tehdään kielitaidosta Suomelle vetovoimatekijä ja kilpailuetu
Suomalaisen työelämän kielitaitotarpeet ovat nousseet EK:n arvion mukaan uudelle tasolle. Englannin kielestä on tullut välttämätön työkieli nyt myös kotimarkkinayrityksissä ja pk-sektorilla. Tämän rinnalla venäjän, kiinan, saksan, ranskan ja espanjan lisäksi myös harvinaisempien kielten kysyntä on nousussa.
EK:n näkemyksen mukaan monipuolisesta kielitaidosta tulisi rakentaa Suomelle vetovoimatekijä ja kilpailuetu, kun haluamme houkutella kansainvälistä osaamista ja investointeja. Aihe nousee tänään keskusteluun, kun selvityshenkilö Riitta Pyykkö luovuttaa ministeri Sanni Grahn-Laasoselle Suomen kielivarannon kehittämistä koskevan raportin (”Monikielisyys vahvuudeksi – selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta”) .
EK:n selvitysten mukaan englantia käytti jo vuonna 2014 lähes 80 % yrityksistä, minkä jälkeen tarve on noussut entisestään. Englannin rinnalla erityisesti venäjän, kiinan mutta myös saksan, ranskan, espanjan sekä harvinaisempien kielten kysyntä kasvaa jatkuvasti.
Huolena on, että koulutuksen kielivalikoima on samaan aikaan kaventunut. Kuitenkaan digitalisaatio tai esimerkiksi konekäännösten eteneminen eivät ole tuomassa ainakaan heti ratkaisua työelämän kielitaitotarpeeseen – päinvastoin tekoälyn yleistymisen myötä vieraat kielet uivat entistä tiiviimmin työelämän arkeen.
EK yhtyy selvityshenkilö Pyykön raportin suosituksiin siitä, että kieliä tulisi opiskella monipuolisemmin ja laajemmin varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen, mutta myös työelämälähtöisemmin. Ehdotuksen kustannus- ja muita vaikutuksia tulee kuitenkin punnita tarkasti.
Osin kielivarantoon voidaan panostaa tekemällä enemmän yhteistyötä eri aineiden ja kielten opetuksen välillä ja ottamalla käyttöön uudenlaisia opetustilanteita, -menetelmiä ja -teknologioita, kuten raportissa todetaankin. Ratkaisuja onkin nyt haettava aktiivisesti yhteistyössä ministeriön, oppilaitosten ja yritysten kanssa.
Yrityksissä kielitaito on osa kilpailukykyä, sanoo EK:n Yrittäjävaltuuskunnan jäsen, yrittäjäneuvos Eero Kotkasaari, Joutsen Finland Oy.
– Monipuolinen kielitaito on Suomelle voimavara, joka tulisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin työelämässä. Samalla tarvitaan käytännön soveltamista eli rohkeutta ja kykyä käyttää kieliä arjen eri ammattitilanteissa. Myös kulttuurien ja tapojen tuntemus on ensiarvoista esimerkiksi asiakaspalvelussa.
Riitta Pyykön raportti antaa hyvän kokonaiskuvan kieltenopetuksen uudistustarpeista, sanoo EK:n asiantuntija Outi Ervasti:
– On hyvä, että raportissa etsitään myös uusia tapoja tunnistaa, vahvistaa ja hyödyntää Suomessa jo olevaa monikielisyyttä. Maahanmuuttajien kielitaidosta ei tulisi luoda kohtuuttoman korkeaa kynnystä työelämään, varsinkaan työvoimapula-aloilla. Monissa tehtävissä jo auttavakin suomen kieli riittää, ja syvällisemmin kieltä oppii parhaiten työtä tehdessä. Luonnollisesti on huomioitava esimerkiksi turvallisuusmääräysten asettamat kielitaitovaatimukset.
