EK: Työllisyysaste ensi vaalikaudella yli 75 prosenttiin
Elinkeinoelämän keskusliiton mielestä vaalien jälkeen valittavan hallituksen on tavoiteltava Pohjoismaissa yleistä yli 75 prosentin työllisyysastetta. EK:n johtaja Ilkka Oksalan mukaan tavoite on mahdollista saavuttaa, jos työnteko on aina kannattavampaa kuin työttömyys. Tämä tarkoittaa mm. työttömyyspäivärahan porrastamista ja työttömyysturvan lyhentämistä. Toisaalta kannustinloukkujen purkaminen edellyttää varhaiskasvatusmaksujen alentamista ja asumistuen painottamista työssäkäyviin.
EK kannattaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Varovaisesti arvioiden EK:n ehdottamilla työhön kannustavilla toimilla voitaisiin saada kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä työmarkkinoille.
– Jotta voimme rahoittaa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot, on myös työllisyysasteen oltava pohjoismaisella tasolla, Oksala painottaa.
Työllisyysasteen nostamiseksi EK:n Työn vuoro -raportissa ehdotetaan puuttumista työttömyysturvaan:
- Työttömyysturva saadaan tukemaan työllisyyttä lyhentämällä sen enimmäiskestoa 50 päivällä.
- Porrastetaan työttömyyspäiväraha siten, että se on nykyistä suurempi työttömyyden alussa (5 prosenttia) ja sitä alennetaan 10 prosentilla työttömyyden kestettyä 3 ja 6 kuukautta.
Asumistuen, varhaiskasvatuksen ja verotuksen tasoa pitää muuttaa kannustavammaksi:
- Yhdistetään yleinen asumistuki ja toimeentulotuki kotitalouskohtaiseksi tueksi. Työtuloista otetaan huomioon 80 prosenttia (nyt 100%) asumistukea laskettaessa.
- Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan. Keskimäärin maksu alenee 154 eurosta 130 euroon kuukaudessa. Korotetaan pienten lasten yksityisen hoidon tukea vastaavasti.
- Yleinen tuloveron keventäminen toteutetaan pienituloisilla työtulovähennystä korottamalla.
EK kannattaa ensi vaalikaudella sosiaaliturvan uudistamista:
- Vanhempainpäivärahajaksot pitää jakaa tasan vanhempien kesken.
- Kotihoidon tuen enimmäiskestoa tulee lyhentää.
- Varhaiskasvatuksen saatavuuden ja laadun parantamiseksi on käytettävä nykyistä enemmän rahaa.
Työelämästä syrjäytyminen on inhimillinen tragedia ja maksaa vuosittain 1,4 miljardia euroa:
- Syrjäytymiskehitykseen tulee puuttua varhaisessa vaiheessa muun muassa ulottamalla maksuton esiopetus 5-vuotiaisiin.
- Luovutaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta ja tehostetaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluja.
- Työvoimapalveluja tulee tehostaa hyödyntämällä yksityistä palvelujen tarjontaa ja digitalisaatiota.
Raportissa ehdotetut muutokset kasvattavat selvästi työllistyvän ja tämän perheen käytettävissä olevia tuloja. Tämä vähentää kannustinloukkuja ja tekee työn vastaanottamisen nykyistä kannattavammaksi. Työllisyysvaikutukset mukaan lukien uudistuksen toteuttaminen parantaa merkittävästi julkisen talouden tasapainoa.
