EK:n analyysi EU:n energiakriisiesityksistä; hyödyt ja haitat

EU-komissio on tällä viikolla täsmentänyt ehdotuksiaan toimista, joilla EU voisi helpottaa akuuttia energiakriisiä. Alla EK:n alustavat arviot esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksista.

Kuten tiedotteessamme 14.9. kerroimme, EK kannattaa niitä EU:n energiahätäkeinoja, joilla vaikutetaan suorimmin sähkön hintaan, kuten energiansäästöä ja kulutuksen siirtoa pois huippuhintatunneista. Sen sijaan puhtaan energian investointeja ei tule vaarantaa windfall-veron tai solidaarisuusveron kaltaisilla toimilla, vaan päinvastoin nopeuttaa luvituksella.

Komission esittämillä keinoilla sähkön hintahuiput voivat hieman loiventua, mutta itse akuuttiin energiakriisiin ratkaisu löytyy vasta energian saatavuuden kohennuttua.

Sähkön säästö ja kulutuksen siirtäminen edullisimmille tunneille

Komissio ehdottaa jokaiselle jäsenvaltiolle asetettavaa sitovaa tavoitetta vähentää sähkön kulutustaan ​​huippukulutusaikoina, keskimäärin vähintään 5 prosenttia kulutustuntia kohden. Tällä puututtaisiin kalleimpiin sähkönkulutuksen tunteihin, jolloin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä on vähän saatavilla tai kysyntä on suurinta ja kaasuvoimaloiden käyttö on usein välttämätöntä. Komissio laskee, että viikossa tällaisia tunteja olisi kolmesta neljään, ja että tällöin maakaasua voisi säästyä 1,2 miljardia kuutiometriä neljässä kuukaudessa.

Lisäksi EU-maille jäsenmaille tulisi vapaaehtoinen 10 prosentin vähennystavoite sähkön kuukausikulutukseen. Säästötoimien tulisi olla sellaisia, etteivät ne vääristä yritysten välistä kilpailua, eivät estä yhteiskunnan sähköistymistä edelleen, eikä säästötoimia ei saa kohdistaa vain tiettyihin sähkön käyttäjiin.

EK:n arvio:

Nopeimmin sähkön hintapiikit alenevat vähentämällä energiankäyttöä tai siirtämällä sitä edullisempaan ajankohtaan, jos tarjontaa ei pystytä lisäämään. Siksi tämä on ehdotuksista selvästi paras, vaikka joustotavoitteen sitovuus ja käytännön toteutuksen onnistuminen mietityttää.

Säästöt ja joustot onnistuvat parhaiten, kun ne toteutetaan jäsenmaiden itse valitsemin vapaaehtoisin keinoin. Suomessa on esimerkiksi käynnistymässä kansallinen energiansäästökampanja, johon EK ja ammattijärjestöt kannustavat jäsenistöään mukaan. Myös energiatehokkuussopimuksilla on jo pitkä perinne yrityksissä ja kunnissa.

Windfall-veron kaltainen tuottokatto sähkön tuottajille

Komissio ehdottaa EU-maille velvoitetta laittaa tuottokatto tiettyjen sähköntuottajien toteutuneille markkinatuloille (”market revenues”) riippumatta markkinoista, joilla sähköä myytiin. Vero kohdistuisi komission sanamuotojen mukaan niille sähkön tuottajille, jotka eivät määritä hintaa sähkömarkkinalla (”inframarginal technologies”).

Tuottokatto olisi 180 euroa tuotettua megawattituntia kohden, ja se koskisi tuuli-, aurinko-, maalämpöenergialla, vesivoimalla, biopolttoaineella (pois lukien biometaani), jätteellä, ydinvoimalla, ruskohiilellä ja öljyllä tuotetun sähköä.

EU-maat päättäisivät itse käytännön toteutuksesta. Tätä EU-velvoitetta ei tulisi niille maille, joilla on tuottokatto jo käytössä, kuten Kreikka ja Espanja. Lisäksi EU-maat voisivat kohdistaa tuottokaton vain niihin tuottajiin, joiden sähköntuotantolaitosten kapasiteetti on yli 20 kW.

EU-maiden olisi käytettävä kertyneet tulot lieventämään korkeiden sähkön hintojen vaikutuksia kuluttajiin esimerkiksi suorien tukien avulla. Komissio arvelee tuottokatolla kerättävän noin 117 miljardia euroa EU:ssa, mutta maakohtainen potti vaihtelisi merkittävästi riippuen sähköntuotantotavoista ja määristä. Komissio ehdottaakin, että sähkön viejämaat sopisivat kohdemaan kanssa näiden tulojen jakamisesta. Tuottokatto olisi oltava käytössä joulukuun alusta maaliskuun loppuun.

EK:n arvio:

Windfall-veron kaltainen tuottokatto olisi yksiselitteisen haitallinen. Ensinnäkään se ei alenna sähkön hintaa lainkaan. Sen sijaan se vaikeuttaa uusiutuvan energian lisäinvestointeja syömällä niitä varoja, joilla investointeja tehtäisiin. Lisäksi äkilliset veromuutokset luovat epävarmuutta investoijille.

Sähkömarkkinoiden toimintaan on puututtava niin vähän ja lyhytaikaisesti kuin mahdollista. Vihreään siirtymään tarvitaan miljardien investointeja edelleen, ja energiayhtiöiden verottaminen lähinnä hidastaa niiden tekemistä. Onneksi tuottokatto on tarkoitus asettaa vain neljäksi kuukaudeksi.

Komission arveleman tuoton kerääminen voi osoittautua vaikeaksi erityyppisten sähkömarkkinoiden takia. Suomessa noin 80 prosenttia sähköstä myydään pitkäaikaisilla sopimuksilla, joita tuottokatto ei koskisi.

Uusi väliaikainen solidaarisuusvero fossiilienergian toimialoille (”solidarity contribution”)

Komissio ehdottaa 33 prosentin väliaikaista solidaarisuusveroa, joka öljy-, kaasu-, kivihiili- ja öljynjalostuksen toimialoilla pitäisi maksaa ns. ylimääräisestä tuloksesta (”surplus profit”) .

Veroa joutuisi maksamaan, jos tilikauden 2022 tulos ylittäisi 120 prosenttia kolmen edellisen vuoden keskimääräisestä verotettavan tuloksen.

Solidaarisuusvero koskisi sellaisia EU:n yrityksiä ja pysyviä toimipaikkoja, joiden liikevaihdosta vähintään 75 prosenttia on yllä mainituilla toimialoilla.

Veron tuotto olisi suunnattava tukemaan energian loppukäyttäjiä, energiaintensiivistä teollisuutta, investointeja energiaomavaraisuuteen, energiankulutuksen vähentämistä tai energiakriisin haitallisten vaikutusten torjumiseen, mm. tukea työpaikkojen säilymiseen.

Solidaarisuusmaksu tulisi voimaan viimeistään tämän vuoden lopussa. Komissio arvioi sillä kerättävän noin 25 miljardia euroa EU-maille.

EK arvio:

Myöskään energiayhtiöiltä kerättävä uusi solidaarisuusvero ei vaikuta sähkön hintaan millään tavalla, mutta se heikentäisi yritysten mahdollisuuksia investoida puhtaaseen energiaan. Investointien tarve nimenomaan fossiilisen energian tuotantoyhtiöissä on valtava, jotta vihreä siirtymä etenisi. Energiayhtiöiden verottamisen sijaan EU:n pitäisi keskittyä kriisitoimissaan nimenomaan sähkön hintaan vaikuttaviin keinoihin.

Kyseenalaista on myös veron nimittäminen ”kontribuutioksi”, millä komissio pyrkii välttämään vaatimuksen yksimielisestä päätöksestä jäsenmaiden kesken. Tämä koskee myös aiempaa tuottokattoa, joka vaikuttaa myöskin verolta.

Jatkoaskeleet

EU:n energiaministerit kokoontuvat 30.9. päättämään ehdotuksista, jolloin niitä on mahdollista muokata, hyväksyä tai hylätä. Komissio valmistelee myös lisää ehdotuksia liittyen esimerkiksi sähköyhtiöiden likviditeettiin ja selvittää mahdollisuuksia vaikuttaa maakaasun hintaan mm. neuvottelemalla maakaasun tuojamaiden kanssa. Komissio valmistelee sähkömarkkinasääntelyn laajempaa muutosehdotusta alkuvuodesta 2023.