EK:n Yrittäjävaltuuskunnan uusi puheenjohtaja Tuomas Pere: Suomi tarvitsee yksituumaisuutta ja rohkeutta uudistua
EK:n Yrittäjävaltuuskunnan johtoon nousee 1.1.2021 satakuntalainen yrittäjä Tuomas Pere. Teollisuusyritys Pintoksen pomo uskoo Suomeen ja pk-sektorin tulevaisuuteen koronakriisinkin keskellä. Uusi alku edellyttää, että Suomessa osataan nyt pelata samaan maaliin ja haetaan yhdessä ratkaisuja talouden elinvoimaan.
Mitä yrityksesi Pintos tekee?
Pintos on korkean osaamisen teollisuusyritys, jonka tuotteet liittyvät betonirakentamisessa tarvittaviin raudoitteisiin sekä niiden tarvikkeisiin ja komponentteihin. Olemme teräksen ja raudan muokkaamisen ammattilainen, jolla on tuotantoa Eurassa ja Raumalla. Toimipisteitä on Tampereella, Turussa ja Espoossa sekä Etelä-Ruotsissa Värnamossa.
Kuinka kasvoit yrittäjyyteen ja omistajuuteen?
Olen isoisäni työn jatkaja, sillä hän perusti sodanjälkeiseen Suomeen monenlaista bisnestä, jolla palveltiin maan jälleenrakennusta. Pintos sai alkunsa isoisän naulatehtaasta täällä Eurassa. Omat vanhempani pyörittivät Pintoksen ohella viljatilaa, joka oli samoin isoisän käynnistämä. Tästä taustasta olen ammentanut yrittämisen ja työnteon moraalin.
Lapsuudessa oli itsestään selvää, että koko perhe antoi täyden panoksen maatilan ja perheyrityksen töihin. Työtehtäviä ei passannut valikoida, kaikki työ oli arvokasta. Se pantiin varhain merkille, että tehtaan uudet laitteet ja rakennusprojektit vetivät vimmatusti puoleensa. 12-vuotiaasta alkaen olinkin sitten jo kesätyöntekijänä perheemme puutavaraliikkeessä, aluksi tosin vain 4 tunnin työpäivillä.
Joskus nuorena sällinä tuli väitettyä, että ”ei ainakaan Pintokselle töihin”. Vaan isä oli tehnyt viisaasti, kun oli jo varhain alkanut siirtää omistusta meille lapsille. Pintos alkoi kummasti kiinnostaa, kun siinä oli omat varat ja velat pelissä.
Vastavalmistuneena diplomi-insinöörinä sain alkaa rakentaa Pintoksen vientiä ja 2000-luvun alusta alkaen olen vastannut firman investoinneista. Isoimpia investointihankkeita ovat olleet Ruotsin kilpailijan ostaminen vuonna 2009 ja tänä vuonna valmistunut korkean teknologian tuotantolaitos Raumalle. Toimitusjohtajana olen ollut vuodesta 2005 alkaen.
Millaiseen johtamiseen uskot?
Meillä on Pintoksessa kolme kulmakiveä, joita vaalimalla aiomme menestyä jatkossakin: parhaat ihmiset, paras teknologia ja fiksu tekeminen.
Fiksu tekeminen näkyy esimerkiksi siinä, että annamme yhä enemmän tilaa henkilöstön kehittämisideoille ja tiimien yhteistyölle. Hyvin monissa asioissa ylivertainen osaaminen löytyy sieltä, missä meidän ammattilaiset tekevät päivittäistä työtään. On iso ilo nähdä heidän onnistuvan!
Olet ollut nuoresta alkaen avaamassa Pintoksen ovia maailmalle. Mitä ajattelet pk-yritysten kansainvälistymisestä?
Tänä päivänä suojattuja kotimarkkinoita ei ole kenelläkään, vaan kohtaamme kansainvälisen kilpailun lähes toimialasta riippumatta täällä kotikentälläkin.
Oman yrittäjänurani keskeisiä ratkaistavia kysymyksiä on ollut se, kuinka suomalainen pk-yritys voi erottautua suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin. Volyymilla tai kustannuskilpailukyvyllä on vaikea pistää kampoihin – on kehitettävä jotain omaperäistä ja asiakkaan arvostamaan valttikorttia.
Itse uskon suomalaiseen osaamiseen ja laatuun. Pintoksen kohdalla se on tarkoittanut teollisten tuotteiden palvelullistamista sekä toisaalta teknologian ja automaation edelläkävijyyttä.
Erottautumistekijän rakentaminen vaatii paljon työtä ja investointeja, mutta olemme nähneet sen myös maksavan itsensä takaisin. On tärkeää, että myös päättäjät ymmärtävä saman: pk-yritysten kilpailukykyyn ja uudistumiseen panostaminen on erinomainen sijoitus koko kansantaloudelle.
Päättyvää vuotta on eletty koronan varjossa. Mitä tämä kriisi tarkoittaa pk-sektorille?
Pandemia on ollut hirveä onnettomuus joka tasolla.
Olen aina vannonut jatkuvan uudistumisen nimiin, mutta korona on tehnyt siitä elintärkeän välttämättömyyden. Muutosvauhti vaan on kiihtynyt ennen näkemättömäksi. Digitalisaation kautta muutokset heijastuvat laajasti eri alojen liiketoimintaan. Mitä paremmin pystymme tarttumaan uuden tilanteen avaamiin mahdollisuuksiin, sitä paremmat edellytykset on päästä aikanaan kiinni uuteen kasvuun. Kasvunkin aika vielä tulee!
Jos tästä jotain hyvää seuraa, niin toivottavasti yrittäjäkenttä hitsautuisi kriisin keskellä entistä paremmin yhteen. Ja vielä enemmän – koko Suomen olisi tärkeää löytää uutta joukkuehenkeä ja rakentavaa yksituumaisuutta. Lyhyen tähtäimen politikoinnin sijaan kaikki tarmo pitää laittaa aitoon ongelmanratkaisuun ja Suomen pelastamiseen.
On tärkeää, että EK haluaa olla tässäkin vaikeassa tilanteessa osa ratkaisua ja tarttuu kaikkiin yhteistyön mahdollisuuksiin, jotka vievät Suomen kohti parempaa huomista.
Aloitat EK:n Yrittäjävaltuuskunnan johdossa 1.1.2021. Millaisia teemoja haluat pitää esillä?
Korona leimaa kaikkea EK:n tekemistä ja se näkyy luonnollisesti myös Yrittäjävaltuuskunnan toiminnassa. Olemme nyt ison tehtävän edessä: kuinka löytää keinot selvitä akuutista kriisistä mutta luoda samanaikaisesti edellytyksiä pärjätä koronajälkeisenä aikana. Haluan vaikuttaa sen puolesta, että pk-sektorin selviämiselle, uudistumiselle, kasvulle ja myös kansainvälistymiselle luotaisiin parhaat edellytykset.
Yksi konkreettinen iso asia on EU-elpymisrahoituksen hyödyntäminen. On tärkeää, että Suomi osaa löytää keinot, joilla EU-rahaa hyödynnetään elinkeinoelämän uudistamiseen. Se olisi konkreettinen tapa vaikuttaa siihen, että yrityskantamme selviäisi tästä pudotuspelistä voittajana. Tarpeettomat byrokratiaesteet on raivattava ja kaikki kivet käännettävä, jotta rahoitus saadaan kohdennettua yritysten uudistumiseen ja elinvoimaan.
Katson pk-yrittäjyyden kysymyksiä pitkälti omistajuuden näkövinkkelistä. Suomen päättäjille on vietävä viestiä siitä, millainen merkitys nimenomaan kotimaisella omistajuudella on maan hyvinvoinnille. Ja miten yritystoiminnan pelisääntöjä on uudistettava, jotta omistajuudelle saadaan tarvittavat kannusteet.
Työmaata siis riittää. Sitä tärkeämpää on, että jatkamme aktiivista yhteistyötä Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton ja kauppakamarien kanssa. Järjestöillämme on monissa asioissa luonteva työnjako, mutta yhtä tärkeää on tunnistaa kaikki mahdollisuudet vaikuttaa vahvana yhteisrintamana jäsenyritysten hyväksi.
Mitä harrastat vapaa-ajalla?
Luen paljon ja laidasta laitaan. Historia kiinnostaa ja sen peilaaminen moderniin maailmanmenoon.
Näin kaamosaikana olosuhteet ulkoiluun ovat karuhkot, mutta asenne auttaa silloinkin. Maastopyöräily onnistuu tarpeen vaatiessa vaikka millaisessa loskassa, kunhan on nastarenkaat ja otsalamppu. Ikämiesjääkiekko on myös mieluinen laji.
