EK:n yrittäjävaltuuskunta tutustui Tanskan ihmeisiin

EK:n Yrittäjävaltuuskunta vieraili Tanskassa hieman maan parlamenttivaalien jälkeen. Matkalla 12 henkinen delegaatio tutustui Tanskan työmarkkinoihin, pk-yrittäjien arkeen sekä kuuli Tanskassa työskenteleviltä suomalaisilta parhaat vinkit siitä, kuinka pärjätä Tanskan markkinoilla.

Vasemmiston ja vihreiden vaalivoitto. Paljon puhetta sosiaali- ja terveyspalveluista sekä ilmastonmuutoksesta. Vaalilupauksia, joilla tavoitellaan hyvinvoinnin lisäämistä kaikille, mutta hiukan epävarmaa on lupausten rahoitus. Kuulostaako tutulta? Kyse ei kuitenkaan ole Suomen eduskuntavaaleista, vaan Tanskan kesäkuun alussa olleista kansankäräjävaaleista.

Vaalien jälkeinen epävarmuus

Suurlähettiläs Vesa Vasara valotti Tanskan poliittista toimintaympäristöä ja merkitystä elinkeinoelämälle. Kuten Suomessa myös Tanskassa poliittinen valta vaihtui kansankäräjillä. Tanskaan on syntymässä sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus.

Ja kuten meilläkin, vallankäännöksen jälkeen poliittinen ilmapiiri on sekava ja tuo epävarmuutta pk-yrittäjän toimintaympäristön arkeen. Vaalilupauksissa on luvattu esimerkiksi lisäpanostuksia terveydenhoitoon ja hyvinvointiin sekä varhaiseen kansaneläkkeeseen joillekin ammattiryhmille, mutta kukaan ei osaa sanoa mistä ne rahoitetaan. Lisäksi huhujen mukaan perintöveroakin oltaisiin nostamassa. Kuulostaapa liiankin tutuilta!

Toimintaympäristö suosii pk-yrityksiä

EK:n sisarjärjestö Dansk Industrissa keskusteltiin työmarkkinoiden toimivuudesta ja pk-yrittäjyden arjesta Tanskassa. DI:n Thomas Qvortrupin mukaan Tanskan taloudella on mennyt pitkään hyvin. Vienti on ylijäämäinen ja kasvanut vuodessa 4,7%. Vuodessa maahan on syntynyt 45 000 uutta työpaikkaa. Työllisyys on kasvanut kaiken aikaa, ja kolmannes tästä kasvusta on ulkomaista työvoimaa. Työttömyys on vain 4% luokkaa.

Steen Nielsen antoi vahvan tietopaketin Tanskan työmarkkinoiden toimivuudesta. Tanskalainen aktiivinen työvoimapolitiikka, jolla on sekä ay- että työnantajapuolen pitkäjänteinen yksimielisyys, vaikuttaakin tehokkaalta. Paikallinen sopiminen on joustavoittanut päätöksentekoa yrityksissä ja poliittisia lakkoja on vähän. Työmarkkinoiden liikkuvuus on nopeaa, ja tanskalainen työntekijä vaihtaakin työpaikkaa keskimäärin 3–4 vuoden välein. Irtisanominen ja irtisanoutuminen ovat kohtuullisen helppoa. Työpaikkaa vaihtava voi luottaa siihen, että löytää uuden pestin verrattain nopeasti.

Maan vahva työllisyystilanne on toisaalta vaikuttanut siihen, että elinkeinoelämän suurin huoli onkin osaavan työvoiman saatavuus – mikä kuulostaa sekin tutulta suomalaisen yrittäjän korvin. Kolmannes tanskalaisista yrityksistä ei löydä sopivaa työntekijää. Tanskassa ei kuitenkaan ole – alhaisesta työttömyydestä johtuen – paljonkaan reserviä, josta saada lisävahvuutta työmarkkinoille. Tämä viesti tuli vahvasti esille myös paikallisen IT-alan pk-yrittäjän, Signify Aps toimitusjohtaja Michael Valentinin sekä sukupolvenvaihdoksen läpikäyneen ympäristösaneerausyritys Allan Ploug A/S:n toimitusjohtaja Mads Plougin alustuksissa. Katseet onkin käännetty työperusteiseen maahanmuuttoon. Myös elinikäinen oppiminen on Suomen tapaan vahvasti yritysten agendalla.

Ulkoministeriön Business Finlandia vastaavan Trade Councilin Jon Thorgaard valotti maan vienninedistämistoimia. Hänen mukaansa Tanskassa pk-yritysten vientiin ja kansainvälistymiseen on panostettu kiitettävästi. Maailmalla kaiken kokoisia yrityksiä palvelee 68 edustuston ja Trade Councilin palvelupistettä sekä muita viranomaispalveluita. Trade Councilin reilusta 300 työntekijästä valtaosa, reilu 270 toimii maailmalla, ja johtuen joustavista työmarkkinoista henkilöstön asemamaata vaihdetaan, resursointia karsitaan ja lisätään joustavasti yritysten muuttuvien kansainvälistymistarpeiden mukaan.

Tanskalainen on kuin suomalainen, mutta ei kuitenkaan ihan

Tanska on Suomelle 16. suurin vientimaa. Business Finlandin Terhi Rasmussenin mukaan Tanskassa toimii reilut 130 suomalaista tytäryritystä, mutta enemmällekin olisi tilausta. Hänen mukaansa kansainvälistymistä suunnittelevien suomalaisyritysten kannattaisi ehdottomasti harkita, voisiko Tanska olla sopiva kohde oman vientipotentiaalin testaamiseen ja ulkomailla tapahtuvan toiminnan käynnistämiseen. Tanskalaisille yrityksille on ominaista lähteä mielellään uusiin yhteistyökuvioihin esimerkiksi pilottiprojektien kautta. Pilotti toimii suomalaisten näkökulmasta oven avaajana ja tanskalaisille puolestaan yhteistyön testialustana.

Tanskalainen myynti- ja markkinointitaito on aivan omaa luokkaansa. Se on heille luontaista, ovathan he aina toimineet kansainvälisessä bisneksessä keskellä Eurooppaa.  Nordic Healthcare Groupin Raine Vasanojan mukaan Tanskassa toimiminen vaatii markkinoiden ymmärtämystä. On oltava paikallinen, nopea, ja ymmärtää tanskalaista mentaliteettia.

Sekä Vasanoja että suomalaisen, Tanskaan menestyneen lasten kirpputori-frachise-yrityksen (Borneloppen) perustanut, Johanna Kiel Nielsenin mukaan Tanskassa paikallisuus on valttia, joko paikallisen kumppanin tai paikalta palkatun edustajan kautta. Bisnestä on varsin hankalaa tehdä Suomesta käsin. Bisnesneuvottelijana tanskalainen muistuttaa suomalaista menemällä suoraan asiaan. Vasta sen jälkeen on aikaa ruotsalaisten kaltaiselle diskuteeraukselle. Jos yleensäkin onnistut saamaan yrityksen avainhenkilöltä muutaman minuutin audienssin, päätökset kannattaa dokumentoida heti kirjallisesti ja toimia saman tien. Tanskalainen työmarkkinoiden liikkuvuus kun tarkoittaa käytännössä, että jos annat ajan kulua, voi avainhenkilö olla kohta jo muualla töissä. Tämän lisäksi suomalaisen yritysedustajan vähäinenkin tanskankielen hallinta on plussaa, jota arvostetaan. Tanskalaiset ovat myös kuuluja huumoristaan ja sarkasmistaan, mikä kannattaa pitää mielessä myös bisnespalavereissa.

Matka oli delegaatiolle hyödyllinen tietoisku Tanskan markkinoihin. EK kiittää lämpimästi Suomen Tanskan edustuston sekä Dansk Industrin edustajia erinomaisesta ohjelmasta ja järjestelyistä!