Elinkeinoelämä: Horisontti 2020 -ohjelma onnistuu yritysten avulla

EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden uutta, vuosille 2014–2020 ulottuvaa puiteohjelmaa Horisontti 2020:ta käsitellään parhaillaan Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa. Komissio on ehdottanut ohjelmaa, jossa yhdistyvät huipputason tieteen tukeminen (pilari I), teollisuuden johtoaseman vahvistaminen (pilari II) ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen (pilari III).

Ohjelma tukee myös innovaatiotoimintaa rahoittamalla mm. testausta, pilotointia ja demonstraatioita. Pk-yrityksille on varattu oma rahoituksensa.

Panostuksista löydettävä yksimielisyys

EU:n huippukokous pääsi helmikuussa jäsenmaiden kesken sopuun siitä, että komission esittämää rahoitusta Horisontille leikataan 80 miljardista eurosta noin 70 miljardiin euroon.

Euroopan elinkeinoelämä puolusti vahvasti 80 miljardin euron esitystä, joka muodostaa kokonaisuudessaan vain pienen osan EU:n monivuotisten rahoituskehysten noin tuhannen miljardin euron rahamäärästä. Elinkeinoelämän mielestä panostuksia tarvitaan riittävästi, jotta voidaan parantaa kaikkien EU-maiden kykyä kehittää sekä ottaa käyttöön uusia tuotteita ja palveluja.

Horisontti 2020 -ohjelman rahoituksen leikkaaminen tarkoittaa, että komission ehdotusta joudutaan miettimään uudelleen. Elinkeinoelämälle kaikki kolme pilaria ovat tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn parantamisen kannalta. Siksi mahdolliset leikkaukset pitäisi tehdä tasavertaisesti komission esittämät rahoitussuhteet säilyttäen.

Elinkeinoelämä: Yritysten osallistumisosuus vähintään 35 prosenttiin

Yritysten saama rahoitus EU:n tutkimuksen puiteohjelmista on laskenut 90-luvun puolivälin 43 prosentista parhaillaan käynnissä olevan 7. puiteohjelman noin 31 prosenttiin. Suomalaisyritykset ovat hyödyntäneet rahoitusta keskimäärin vähemmän kuin muut eurooppalaisyritykset, vaikka kokonaisuudessaan Suomi on ohjelman nettosaaja.

Yritysten vahva osallistuminen ohjelmaan on edellytys ohjelman onnistumiselle – etenkin, koska Horisontin tavoitteena on edistää markkinoita lähempänä olevia toimia eikä pelkästään tutkimusta. Yritysosallistumisen tavoitteeksi pitäisi asettaa vähintään 35 prosenttia ohjelman rahoituksesta.

Yritysten osallistumisen vauhdittamiseksi komissio on lupaillut byrokratian vähentämistä, käsittelyaikojen lyhentämistä sekä kustannusmallien ja osallistumissääntöjen yhtenäistämistä. Kokonaiskustannuksiin perustuvaa kustannusmallia, jolla olisi helpotettu korkeita yleiskustannuksia synnyttävää tutkimusta, on tosin vastustettu neuvostossa.

Suomalaisten aktivoiduttava sekä EU:ssa että kotimaassa

EU:n tutkimusrahoitus muodostaa kaiken kaikkiaan erittäin pienen osan, noin kaksi prosenttia, Suomen kaikista tutkimus- ja kehittämispanostuksista.

Rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää yhtäältä Suomen ja suomalaisten yritysten tutkimusagendan tuomista vahvemmin esiin EU:ssa ja toisaalta toimijoiden aktivoimista vahvemmin myös kotimaassa. Tutkimusorganisaatiot, kuten VTT, ovat vastaisuudessakin avainasemassa yritysten verkottamisessa eurooppalaisiin hankkeisiin.

Yritysten näkökulmasta kyse ei ole pelkästään tutkimusrahoituksesta, vaan on mietittävä myös, millaista ”eurooppalaista lisäarvoa” hankkeet tuovat tullessaan. EU-hankkeiden kautta on mahdollista päästä yhteistyöhön parhaiden kumppanien kanssa, osallistua tulevaisuuden standardien rakentamiseen sekä luoda jalansijaa uusille markkinoille.

Lue lisää Horisontti 2020:sta komission sivuilta…
http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm

.. ja Tekesin sivuilta
http://www.tekes.eu/horisontti-2020/