Elinkeinoelämällä on tärkeä rooli luontokadon pysäyttämisessä
Elinkeinoelämä kantaa kasvavaa huolta luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. Yrityksissä siirrytään jo sanoista tekoihin ja elinkeinoelämän toimialat ovat valmistelleet tiekarttoja luontokadon pysäyttämiseksi. EK järjesti 22.5. luonnon monimuotoisuuden turvaamista käsittelevän tilaisuuden, jossa aihetta lähestyttiin paitsi talouden, myös muun muassa taiteen näkökulmasta.
Luonnon monimuotoisuus ei etene konkretiaan ja yritysten bisnekseen ilman johdon sitoutumista. EK:ssa tästä ei tarvitse olla huolissaan – meillä johto seisoo lujasti asian takana. Näillä sanoin tilaisuuden moderaattori, johtava asiantuntija Minna Ojanperä kutsui lavalle toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen.
Häkämies painotti, että suomalainen elinkeinoelämä on valmis toimiin luontokadon hillitsemiseksi. Luonto ja luonnon monimuotoisuus luovat pohjan taloudelle, ja huolestuttavaa vauhtia etenevä luontokato muodostaa merkittäviä riskejä taloudelle ja yritysten toiminnalle tulevaisuudessa. Siksi EK tukee tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi globaalisti, Euroopassa ja Suomessa.
Puheenvuoro luonnon puolesta
Häkämiehen jälkeen tohtori Jenni Haukio korosti puheenvuorossaan, että kaikki toimet luonnon monimuotoisuuden varmistamiseksi ovat nyt elintärkeitä, sillä maailman ekosysteemistä lajit ovat paraikaa katoamassa kriittistä vauhtia. Jäljelle on Haukion sanoin jäänyt vain kysymys: miten olemme sallineet tämän kaiken tapahtua?
Luontokadon pysäyttäminen tarvitsee paitsi elinkeinoelämän ja tieteen, myös taiteen toimia, jotta saamme huolestuttavan kehityssuunnan käännettyä. Haukio muistutti, että olemme kaikki luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta riippuvaisia. Nyt on viimeinen hetki saada liikkeelle akuutteja toimia, jotta lajeja ja kokonaisia ekosysteemejä pystytään pelastamaan. Yksittäiset yritykset ja niiden luonnonsuojelutoimet ovat välttämätön osa muutosliikettä.
Yritykset luontokadon pysäyttäjänä
Rahoitusala haluaa olla mukana ratkaisemassa luontokriisiä, mutta isoon muutokseen tarvitaan mukaan talouden koko arvoketju. Onnistuminen edellyttää tietopohjan ja työkalujen kehitystä. Nordean johtaja Juho Maalahti korosti puheenvuorossaan, että toisin kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa, luontokadon pysäyttämiseen ei vielä ole löytynyt laajasti sovellettavia mittareita, joilla rahoittajat ja sijoittajat voisivat yritysten toimia arvottaa. Kun muiden toimialojen yritykset tunnistavat entistä paremmin haitalliset vaikutuksensa luontoon ja raportoivat niistä, on myös rahoitusalan yritysten mahdollista esimerkiksi luopua sijoituksista, joihin liittyy liian isoja luontoriskejä ja sen sijaan suunnata rahavirtoja luontoa vahvistavaan liiketoimintaan.
Maalahden puheenvuoron jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jota johti EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo. Paneelissa olivat mukana Valion vastuullisuusjohtaja Hanna Hiekkamies, S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Satu Kuoppamäki, maisema-arkkitehtitoimisto Nomajin biologi Hanna Tuovila ja konsultointitoimisto Rambollin ryhmäpäällikkö Saara Vauramo.
Keskustelussa todettiin, että kaikki liiketoiminta on loppukädessä riippuvaista luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Valion kaltaiselle elintarvikeyhtiölle luontoyhteys on konkreettinen: luontokato uhkaa suoraan liiketoimintaa, joten myös luontokadon pysäyttäminen on kriittistä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Samoin on päivittäistavarakaupan alalla toimivan S-ryhmän kohdalla. S-ryhmän kauppojen hyllyiltä on jo karsittu tuotteita, joiden luontovaikutukset ovat haitallisia.
Ekologista maisemasuunnittelua tekevässä Nomajissa on huomattu, että asiakkaiden suunnalta tulee kasvavassa määrin vaatimuksia luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisesta. Kansainvälisessä liiketoiminnassa luontokato on Rambollin mukaan vielä selkeästi enemmän esillä tarjouspyynnöissä. Suomessa kyllä käydään jo hyvää yhteiskunnallista keskustelua asiasta, mutta ratkaisuja pitäisi hakea nopeammin ja kunnianhimoisemmin.
Janne Peljo kiteytti lopuksi paneelikeskustelun pääviestit: luontokadon pysäyttämisen välttämättömyys on Suomessa ja maailmalla ymmärretty, mutta tietopohjaa ja työkaluja tulee vielä merkittävästi kehittää. Tarvitaan paljon yhteistyötä eri sektoreilla niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Myös uutta lainsäädäntöä tarvitaan luontotoimia kirittämään.
Taidenäyttely kestävämmän huomisen puolesta
Seminaarin lopuksi Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio kertoi tekemistään maalauksista, jotka olivat esillä tilaisuuden päätteeksi järjestetyssä taidenäyttelyssä. Taidokkaat akvarellit esittivät uhanalaisia lajeja. Näyttelyssä jokaisen 22 teoksen yhteydessä oli pieni kuvaus kyseisen lajin uhanalaisuuden syistä ja maininta niistä keinoista, joilla tilannetta voitaisiin korjata.
Soimakallio totesi, että on itsestään selvää, ettemme pysty edistämään luontokadon pysäyttämiseksi tarvittavia systeemisiä ja kulttuurisia muutoksia vain teknologian voimalla. Avuksi tarvitaan laaja-alaisesti kaikki elämän osa-alueet, myös kulttuuri ja taide. Näyttelyssä oli kyse erilaisten näkökulmien kohtaamisesta – ja tunteisiinkin vetoavista oivalluksista kestävämmän huomisen puolesta.
Toimialojen ohjelmia luontokadon pysäyttämiseksi
Tilaisuudessa esiteltiin myös toimialaliittojen luontotiekarttoja ja bioviversiteettiohjelmia. Tutustu Paltan, Rakennusteollisuuden, Elintarviketeollisuuden, Teknologiateollisuuden Energiateollisuuden ja Kemianteollisuuden tiekarttoihin.
