Elisan Mattila: Kilpailukykysopimus on kaikkien etu
Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoo, että kilpailukykysopimusneuvotteluista saadaan nopeasti lisää hyviä uutisia. EK:n hallituksessa vaikuttavan Elisan toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan mukaan suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen edellyttää monia uudistuksia. Kilpailukykysopimus on niistä ensimmäinen ja olisi saatava sovitusti maaliin.
Mattila puhui tänään Rovaniemellä EK-foorumissa, joka järjestettiin yhteistyössä EK:n ja Lapin kauppakamarin kanssa.
– Tässä vaikeassa taloustilanteessa kilpailukykysopimus voi tuoda talouteen näkymää paremmasta. Sopimus olisi tärkeä askel suomalaisen työn sekä yritysten kilpailukyvyn parantamisessa ja sitä kautta myös lisäisi työpaikkoja, Elisan toimitusjohtaja Mattila toteaa.
Kilpailukykysopimus on tarkoitus saada aikaan toukokuun loppuun mennessä.
– Jos kilpailukykysopimuksesta ei saada tarpeeksi kattavaa, työmarkkinoilla on edessä paluu lähtöruutuun eli liittokierros syksyllä . Se nakertaa myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten mahdollisuuksia työllistää, Mattila painottaa.
Digitalisaatiosta kasvua
Suomen elinkeinorakenne on muuttumassa: maastamme on kehittymässä palvelutalous. Suomen talous on kasvanut 2000-luvulla 15 prosenttia ja siitä palvelujen osuus on 9 prosenttia.
Tänä aikana palveluihin on syntynyt 230 000 työpaikkaa, kun samaan aikaan on muilta toimialoilta – etupäässä teollisuudesta – kadonnut noin 35 000 työpaikkaa.
Teollisuutta ja palveluita ei saa kuitenkaan asettaa vastakkain.
– Teollisuus tarvitsee palveluja ja palvelut tarvitsevat teollisuutta. Tulevaisuuden kasvu edellyttää digitalisaatiokehitystä tukevaa toimintaympäristöä. Yhtenä tärkeänä keinona tähän on vauhdittaa kehitystä hidastavan sääntelyn purkua, Mattila sanoo.
Yritykset, joiden strategiassa panostetaan digitalisaatioon, kasvavat voimakkaimmin. Paltan selvityksen mukaan kasvavista palveluyrityksistä 70 prosenttia on määritellyt liiketoimintansa digitalisoinnin yhdeksi tai merkittäväksi strategiseksi tavoitteeksi. Voimakkaasti kasvuhakuisilla luku on 96 prosenttia.
– Tarve julkisen sektorin digitalisaatioon on suuri. Digitalisaatiolla voidaan lisätä hallinnon tehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä kasvattaa suomalaisyritysten mahdollisuuksia palveluvientiin, Mattila toteaa.
