Energia- ja ilmastopolitiikan tähtäin vuoteen 2030
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on päivitetty. Seuraavaksi Suomen tulee tehdä linjavalintoja EU-politiikassa: Brysselissä on käynnistynyt vuoden 2030 energia- ja ilmastopolitiikan valmistelu.
Suomen hallitus julkisti tänään kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivityksen. Sen keskeisinä tavoitteina on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistaa tietä kohti pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteita.
Energiasta kilpailukykyä
Strategia sisältää positiivisen viestin siitä, että Suomi on täyttämässä EU:n asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Strategiassa huomioidaan aivan oikein, että samalla on varmistettava riittävän ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus sekä kustannustehokkuus. Tämä on edellytys Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvylle, toteaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.
– Hallituksen onkin varmistettava yritysten suotuisa toiminta- ja investointiympäristö, jotta muun muassa ydinvoimainvestoinnit eivät vaarannu. Windfall-veron valmistelusta tulee luopua, koska se aiheuttaisi merkittäviä haittavaikutuksia myös uusille investoinneille. Poliittiset riskit lisääntyisivät ja rahoituskustannukset nousisivat.
Parhaimmillaan energiainvestoinnit antavat kolminkertaisen kasvusysäyksen, Ohlström muistuttaa:
– Yritykset saavat energiaa kilpailukykyiseen hintaan, energialiiketoiminta kasvaa ja cleantechiin liittyvä osaaminen kehittyy ja avaa myös uusia vientimahdollisuuksia.
Suomen linjattava kantansa EU:n 2030-politiikassa
Seuraava kansallinen energiapolitiikan hanke liittyy pitkän aikavälin tiekartan laadintaan vuoteen 2050. Tiekartta valmistunee keväällä 2014.
Osana EU-vaikuttamista Suomen on kuitenkin tehtävä kansallisia linjavalintoja jo lähikuukausina. EU:ssa on käynnistymässä valmisteluprosessi, jossa määritellään energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteet vuoteen 2030. Komission Vihreä kirja ilmestyy 27.3. Komission esitystä eli Valkoista kirjaa odotetaan loppuvuodesta, jolloin komission kannat ovat jo varsin pitkälle määrittyneet.
Juuri ilmestyneessä kansallisessa strategiassa EU-prosessiin onkin jo osin valmistauduttu. Siinä todetaan, että yhden päästötavoitteen asettaminen johtaa todennäköisesti parhaimpaan kustannustehokkuuteen ja että (nykymallin mukaiset) kolme erillistä EU-tason tavoitetta estävät toimien optimoinnin.
Globaalit ilmastotavoitteet, globaalit cleantech-markkinat
EK peräänkuuluttaa globaaliin ilmasto-ongelmaan globaaleja ratkaisuja. Kattava ja tasavertainen kansainvälinen ilmastosopimus ja sen myötä globaali hiilidioksidin hinta pitäisi saada aikaan mahdollisimman pian. Myös erilaiset kansainväliset sektorikohtaiset sopimukset voisivat tulla kyseeseen, toteaa Ohlström:
– Pääasia on, että maailman kasvihuonekaasut vähenevät aidosti ja että eurooppalaisilla ja suomalaisilla yrityksillä on tasapuolinen kilpailukenttä suhteessa kilpailijamaihin.
Maailmanlaajuinen ilmastosopimus loisi myös suomalaisille cleantech-innovaatioille globaalit markkinat. Ympäristöliiketoiminta antaa uusia vientimahdollisuuksia mutta vaatii samalla tutkimuksen ja innovaatioiden pitkäjänteistä tukemista (mm. T&K&I-rahoitus) ja kaupallistamiseen panostamista. Cleantech edellyttää laaja-alaista ja poikkitieteellistä osaamista ja verkostoitumista. Tuleviin koulutustarpeisiin on reagoitava jo nyt. Nämä seikat on osittain todettu myös tuoreen strategian linjauksissa.
Tällä hetkellä suomalaisten cleantech-yritysten liikevaihto on noin 20 miljardia euroa ja yrityksiä on noin 2 000. Alan liikevaihdon kasvu on nyt 8–9 prosentin luokkaa, kun strategiassa tavoitteeksi asetetaan 12 prosentin vuosikasvu. Hallituksen aiemmin ilmoittamana tavoitteena onkin kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto vuoteen 2018 mennessä ja luoda alalle 40 000 uutta työpaikkaa tällä vuosikymmenellä.
Lisätietoa:
Johtava asiantuntija Mikael Ohlström, E, puh. 050 468 1022, etunimi.sukunimi@ek.fi
Linkki strategiaan: http://www.tem.fi/?89519_m=109849&s=2471