EU:n koulutuskatselmus kiittelee ja kehottaa Suomea
Euroopan komissio julkaisi lokakuussa vuosittaisen koulutuskatselmuksen, joka tarkastelee EU:n ja jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien kehitystä. Suomi kuuluu edelleen koulutuksessa monin osin EU-maiden kärkikastiin.
Suomen julkisten koulutusmenojen osuus oli 6,4 prosenttia bkt:stä vuonna 2011. EU:ssa se oli keskimäärin5,3 prosenttia.
15-vuotiaiden osaamista mittaavassa Pisa-vertailussa Suomi on sijoittunut EU-maista parhaiten lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä siitä huolimatta, että kehityksessä on ollut viime vuosina jonkinlaista pysähtyneisyyttä. Vain joka kolmas suomalainen 18–64-vuotias kokee omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia tietoja ja taitoja, mikä on alle EU:n keskiarvon.
Koulunkäynti keskeytyy harvemmin kuin EU:ssa keskimäärin
Suomessa koulunkäynnin keskeyttämisaste oli 9 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa osuus oli keskimäärin 13 prosenttia. Maahanmuuttajilla keskeyttäminen oli huomattavasti yleisempää kuin kantasuomalaisilla. Erityisen riskiryhmän muodostavat Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa saapuneet nuoret.
Huomiota kiinnitettävä korkea-asteen koulutuksen tehokkuuteen
Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46 prosenttia vuonna 2012, EU:ssa keskiarvo oli 36 prosenttia. Katselmuksessa Suomea kehotetaan kiinnittämään huomiota julkisrahoitteisen koulutuksen tehokkuuteen. Sillä viitataan OECD-maiden pisimpiin lukeutuviin valmistumisaikoihin. Myös kansainvälistyminen ja suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuden vahvistaminen ovat haasteita, joiden eteen on edelleen tehtävä töitä.
Nuorten pääsyä työelämään helpotettu monin tavoin
Osana nuorten yhteiskuntatakuuta Suomessa on käynnistetty useita toimenpiteitä nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä on lisätty ja opiskelijavalintakriteerejä on uudistettu siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat ovat etusijalla koulutukseen. Raportissa ammatillisen koulutuksen 1 700 lisäpaikkaa pidetään kuitenkin pienenä verrattuna arvioon, jonka mukaan Suomessa on 40 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Korkeakouluista valmistuneiden työllisyysaste oli Suomessa 81 prosenttia vuonna 2012, kun EU:n keskiarvo oli 76 prosenttia. Selityksenä saattaa olla matemaattis-luonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta valmistuneiden korkeat osuudet. Muualla Euroopassa opiskellaan useammin taloustieteitä, oikeustiedettä ja yhteiskuntatieteitä, jotka reagoivat herkemmin talouden suhdanteisiin.
Osaamista kehitetään myös työuran aikana
Kansainvälinen PIAAC-aikuistutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten (16–65-vuotiaat) luku- ja numerotaito edustavat EU-maiden huippua. Suurella osalla väestöstä on myös hyvät tai erinomaiset tietotekniikkaa soveltavat ongelmanratkaisutaidot. Suomalaiset olivat EU-maista kolmanneksi aktiivisimpia (25 prosenttia) osallistumaan aikuiskoulutukseen. Myös ikääntyneiden ja vähemmän koulutettujen osallistumisaste oli korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin.
Katselmuksen mukaan Suomessa olisi hyödyllistä kohdentaa ikääntyneille työntekijöille toimia, joilla heitä autetaan pysymään aktiivisina työmarkkinoilla nykyistä pidempään. Haasteena on myös kuroa kiinni meneillään olevan rakennemuutoksen aiheuttamaa kuilua olemassa olevan ja tarvittavan uuden osaamisen välillä.
Lue lisää:
Suomen raportti: Education and Trainin Monitor – Finland (pdf)