EU:n sääntelyreformi ja Clean Industrial Deal saavat suuntaa
EU-komissio on julkistanut suuntaviivoja keskeisistä politiikkahankkeista, jotka liittyvät sääntelyn järkeistämiseen, puhtaan teollisuuden kannusteisiin sekä edullisemman energian saantiin. Asiantuntijamme tiivistivät ensivaikutelmiaan.
Uuden EU-komission ensimmäiset 100 päivää umpeutuvat helmikuun lopussa. Odotettu virstanpylväs oli tänään 26.2., jolloin komissio julkaisi konkreettisempia suuntaviivoja Suomelle ja elinkeinoelämälle tärkeistä politiikkahankkeista.
Green Omnibus
Komissio on sitoutunut leikkaamaan yritysten hallintobyrokratiaa ja niistä aiheutuvia kustannuksia 25 prosenttia (pk-yritysten osalta 35 prosenttia). Nyt se on julkaissut etenemissuunnitelmia ensimmäisestä osakokonaisuudesta, joka kulkee nimellä Green Omnibus / Sustainability Omnibus. Siinä pureudutaan yritysvastuun, kestävyysraportoinnin ja rahoitustaksonomian sekä hiilitullien (CBAM) sääntelykevennyksiin. Päällimmäiset havainnot:
- Komissio esittää sääntelyn sujuvoittamista sekä delegoiduin säädöksin että avaamalla jo hyväksyttyjä lainsäädäntöjä. Muutokset ovat monelta osin merkittäviä ja vaativat huolellisen analyysin.
- Siltä osin kuin kyse on tavallisen lainsäädännön muutoksista, olennaista merkitystä on komission lisäksi neuvoston ja parlamentin kannoilla. EK:n toiveena on yrityksille ennustettava toimintaympäristö ja oikeusvarmuus.
- Komission yleiset tavoitteet sääntelyn sujuvoittamisesta ovat oikeita ja erittäin tarpeellisia. Esitys osoittaa, että komissio aikoo tarttua lupauksiinsa sääntelyn perkaamisesta.
- EK:n jäsenyritykset ovat sitoutuneet vastuullisuuden korkeaan tasoon eikä EK:n tavoitteena ole vastuullisuustyön kunnianhimon tason laskeminen. Analysoimme esitystä tarkkaan myös tästä näkökulmasta.
- Hyvin toteutettuna sääntelyn sujuvoittaminen ja raportointitaakan karsiminen voivat johtaa vastuullisuustyön suuntautumiseen paremmin – konkreettisiin vastuullisuustoimiin raportoinnin sijaan.
Puhtaan energian ohjelma (Clean Industrial Deal)
Komissio on luvannut uutta otetta energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan: lisää huomiota yritysten kilpailukykyyn ja puhtaan teollisuuden kannusteisiin. Keskeisenä politiikkaohjelmana on Clean Industrial Deal, josta kuultiin nyt tarkempia suuntaviivoja:
- Myönteistä on, että komissio korostaa teknologianeutraalisuutta puhtaan energia eri tuotanto- ja käyttömuodoissa. Se käyttää nyt laajaa työkalupakkia kiihdyttääkseen teollisuuden vähähiilistymistä ja cleantech-innovaatioita. Esityksissä on mukana lainsäädäntö, rahoitus ja pehmeämpään ohjaukseen tähtäävät suositukset ja ohjeistukset.
- On hyvä, että uuden sääntelyn keskiössä on hallinnollisen taakan vähentäminen, vaikka uusia velvoitteitakin teollisuudelle on luvassa. Yksityisen ja julkisen rahoituksen tarpeeseen pyritään vastaamaan useilla tavoilla. Myös kiertotalouden merkitystä korostetaan.
- Huolestuttavaa on se, että ohjelma unohtaa palveluiden ja digitalisaation merkityksen puhtaassa siirtymässä. Myös julkisen rahoituksen kokonaisuuteen täytyy suhtautua varauksellisesti: tullaanko EU-rahaa jakamaan hankkeiden aidon paremmuuden perusteella vai esimerkiksi jäsenmaiden kiintiöiden mukaan? Huolena on myös voimakas valtiontukien painotus, koska tässä kisassa Suomi ei pärjää suurille jäsenmaille.
Edullisen energian toimintaohjelma (Affordable Energy Action Plan)
Komissio haluaa parantaa edullisen puhtaan energian saatavuutta ja tuoda energian hintatasoa alemmaksi. EU-laajuista rahoitusta lisätään investointien käynnistämiseksi.
- On myönteistä, että komissio painottaa markkinaehtoisuutta, sähköistämisen merkitystä sekä tarvetta yhdistää energiamarkkinoita entisestään. Sähköistämisaste halutaan nostaa nykyisestä 21 prosentista 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Energian hinnan alentamiseksi komissio pyrkii nopeuttamaan luvitusta (lakiehdotus loppuvuonna), alentamaan energiaverotusta, vahvistamaan energiaverkkoja ja lisäämään kysyntäjoustoa.
- Toivottavasti teknologianeutraalisuus pysyy vahvasti mukana, kun lainsäädäntöä ja rahoitusta valmistellaan eteenpäin.
