Euroopan parlamentin uutta kokoonpanoa arvuutellaan jo täyttä päätä Brysselissä

Ensi toukokuun europarlamenttivaalit pitävät huolen siitä, että EU:ssa riittää vauhtia tänä syksynä.

– Keskustelu uuden parlamentin poliittisten ryhmien valtasuhteista ja EU-instituutioiden tärkeiden virkojen nimitysruletista käy jo kiivaana Brysselissä, kertoo EK:n Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula.

– Vaikka vaaleihin on vielä kahdeksan kuukautta, politiikassa se on erittäin pitkä aika.

Myös Euroopan parlamentti on käynnistänyt tiedotuskampanjansa tulevista vaaleista. Äänestäjiä kannustetaan vaaliuurnille korostamalla jokaisen äänioikeutetun mahdollisuutta vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Iskulauseina käytetään sanoja ACT.REACT.IMPACT ‒ TOIMI.OSALLISTU.VAIKUTA.

Työlistalla pankkiunioni ja rahoitusalan sääntely

Euroopan parlamentti pyrkii hyväksymään työn alla olevat tärkeät aloitteet vielä ennen parlamentaarikkojen jalkautumista kotimaidensa vaalikampanjoihin.

Mitä aloitteita sitten on määrä viedä läpi vielä nykyisen parlamentin toimikaudella? Oman vastauksensa siihen antoi Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso pari viikkoa sitten pitämässään perinteisessä puheessa unionin tilasta.

Hän nosti ykkösasioiksi pankkiunionin ja rahoitusalan sääntelyn. Keskiössä olivat myös sisämarkkinoiden lainsäädäntöaloitteet, mm. säädösehdotus tietosuojasta, johon on keskusteluissa liitetty kesällä esille tullut Yhdysvaltojen vakoilutoiminta.

Lisäksi syyskaudella tarvitaan lopullinen päätös EU:n budjetista eli monivuotisista rahoituskehyksistä.

Elinkeinoelämä: vilskettä edunvalvonnassa

Komissio on ilmoittanut julkistavansa vielä joitakin elinkeinoelämälle tärkeitä uusia aloitteita, mikä tietää vipinää EU-edunvalvontaan. Tulossa on mm. tiedonanto EMUn sosiaalisesta ulottuvuudesta ja ehdotus EU:n pankkien rakenteiden uudistamisesta ns. Liikasen raportin pohjalta.

Ehdotuksia annetaan myös Euroopan talouden pitkäaikaisen rahoituksen seurannasta, 2000-luvulle soveltuvasta teollisuuspolitiikasta ja valtiontukiuudistuksen loppuunsaattamisesta.

– Suomalaiselle elinkeinoelämälle elintärkeä on aloite EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uudesta kehyksestä vuoteen 2030. Valmisteluprosessin lopputuloksena ratkeaa, millaista keinovalikoimaa EU käyttää ilmastonmuutoksen hillinnässä ja miten valitut keinot vaikuttavat yritysten energian hintaan sekä kuluttajien elinkustannuksiin ja ostovoimaan, Janica Ylikarjula muistuttaa.