Euroopan työnantajilta vahva tuki julkisen talouden tervehdyttämiseksi

Euroopan talouden elpyminen on tullut kriittiseen vaiheeseen. Kriisimaiden valtionlainojen korkokulut ja riskipreemiot pankkien välisillä markkinoilla ovat laskeneet. Kuluttajat ja yritykset suhtautuvat entistä luottavaisemmin tulevaisuuteen.

Positiivinen kierre voi kuitenkin katketa, jos päätöksentekijät Euroopassa vaipuvat itsetyytyväisyyteen, painottaa Businesseurope tänään torstaina julkistamassa raportissa. Järjestö on EK:n eurooppalainen kattojärjestö.

Raportin mukaan on tärkeintä, että Euroopassa jatketaan julkisen talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia, koska ne tukevat yritysten ja kuluttajien luottamusta. Sopeutuksen pääpaino tulee olla menoleikkauksissa.

Yritykset ovat kuitenkin huolestuneita veronkiristyksistä, joiden avulla alijäämiä on pienennetty. Businesseurope korostaa talouskasvun merkitystä ja toteaa, että verotuksen painopistettä olisi siirrettävä pois työn ja pääoman verotuksesta.

Jäsenmaiden tulisi myös tehdä verojärjestelmänsä hallinnollisesti entistä käyttäjäystävällisemmiksi. EU:n tulee harmonisoida arvonlisäverotuksen maksu- ja raportointijärjestelmiä EU-maiden välisessä kaupassa.

Euroopan työnantajat korostavat myös uudistuksia, joilla muun muassa parannetaan yritysten rahoituksen saatavuutta, lisätään julkisen sektorin tehokkuutta ja kohotetaan työn kannustavuutta.

Kilpailukyky Suomen murheenkryyni

Raportin mukaan Suomen tilanne parantui vuodesta 2008 muun muassa veronkannon hallinnollisen taakan vähenemisen, pienituloisten veroasteen alentumisen sekä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden pienentymisen ansiosta.

– Suomen vertailuaseman parantuminen näissä indikaattoreissa on tietenkin positiivista. Merkittävää on kuitenkin se, että Suomen talouden hintakilpailukyky heikkeni tämän selvityksen valossa todella rajusti, toteaa EK:n vastaava ekonomisti Simo Pinomaa.

Businesseuropen raportti  osoittaa, että vuosina 2008–2012 Suomen kansantalouden yksikkötyökustannukset nousivat yhteensä noin 13 prosenttia. Vielä 2008 meidän sijoituksemme yksikkötyökustannusten hallinnassa oli EU:n keskitasolla, eli 12. Vuonna 2012 sijoitus oli pudonnut 13 sijaa ja olimme sijalla 25.

– Tilannetta ei voi mitenkään pitää tyydyttävänä, sillä vain Bulgariassa, Romaniassa ja Luxemburgissa yksikkötyökustannukset nousivat tuona aikana enemmän kuin Suomessa, Pinomaa sanoo.

Yksikkötyökustannukset lasketaan suhteuttamalla työvoimakustannukset maan kokonaistuotantoon. Vertailut on tehty maan omassa valuutassa.

Lue lisää Businesseuropen sivuilta: http://www.businesseurope.eu