EU:ssa tänä vuonna vähemmän lainsäädäntöaloitteita, enemmän kärjistyviä näkemyseroja

Euroopan parlamentin vaalit kesällä 2014 ja komission kauden päättyminen värittävät EU-instituutioiden toimintaa jo tänä vuonna. Luvassa on vähemmän lainsäädäntöaloitteita, mutta enemmän kärjistyviä näkemyseroja, draamaa ja median huomiota, arvioi EK:n Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjula.

Euroopan komissio aikoo antaa uusia lainsäädäntöaloitteita tänä vuonna noin 60 eli huomattavasti vähemmän kuin edellisvuosina. Merkittävimmät aloitteet julkistettaneen jo keväällä, jotta ne ehditään käsitellä ennen vaaleja.

– Vaalien lähestyminen vaikuttanee myös siihen, että sovun löytäminen parlamentin ja neuvoston välillä sekä parlamentissa poliittisten ryhmien kesken tulee olemaan entistä haastavampaa.

– Luvassa on siten myös draamaa ja enemmän huomiota mediassa, Janica Ylikarjula kirjoittaa tänään ilmestyneessä EK:n EU-uutiskirjeessä.

Näkemyksellisyyttä tulevaisuudesta puuttuu

Keskustelu EU:n tulevaisuudesta vahvistuu mitä lähemmäs europarlamenttivaaleja tullaan. Toistaiseksi keskusteluissa on ollut puutetta visionäärisyydestä ja näkemyksellisyydestä.

Keskeiset kysymykset liittyvät EU:n integraatioon: Mitä sillä tarkoitetaan? Kuinka pitkälle integraatiossa ollaan valmiita menemään? Miten suhtaudutaan eri tahtia etenevään EU:hun?

Ison-Britannian mahdollinen kansanäänestys EU-jäsenyydestä viiden vuoden kuluttua luo epävarmuutta tulevaisuuspohdintoihin. Toisaalta sen toivotaan myös vahvistavan avointa keskustelua.

Budjettisovun viipyminen haittaisi puiteohjelmia

Yksi alkuvuoden suurimmista haasteista ovat tiukat neuvottelut EU:n seitsemänvuotisesta budjetista. Sovun löytyminen ripeästi olisi tärkeää, jotta vuonna 2014 käynnistyvän ohjelmakauden valmisteluissa päästäisiin etenemään.

– Muussa tapauksessa esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 tai uudet rakennerahasto-ohjelmat eivät pääse käynnistymään heti vuoden 2014 alussa, Janica Ylikarjula sanoo.

Elinkeinoelämä: Kilpailukyky vahvaksi

EK pitää edunvalvonnassaan Brysselissä korostetusti esillä yritysten ja samalla koko EU:n kilpailukyvyn vahvistamista. Se on nostettava kaiken politiikan tekemisen keskiöön.

– On vahvistettava sisämarkkinoita, siirrettävä ympäristöpolitiikan painopiste kansainvälisiin toimiin ja vältettävä rahoitusmarkkinoiden ylisääntely.