Häkämies: Kikystä pekkaspäiviin – kikyn työajan pidennys vaikutti työllisyyden parantumiseen
Syksyllä käynnistyvän liittokierroksen ovella on käynnistynyt keskustelu kilpailukykysopimukseen liittyvästä 24 tunnin työajan pidennyksestä. Asia kulminoituu Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimukseen, jossa työajan pidennys sovittiin aikanaan määräaikaiseksi, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies MTV:n verkkosivuilla 16.8.
Nyt Teollisuusliitto on ilmoittanut, ettei se aio jatkaa sopimuksen tätä kohtaa. Myös muista liitoista ja keskusjärjestöistä on käytetty puheenvuoroja työajan pidennyksen lakkauttamisesta.
Kiky-työajanpidennys on irrotettu asiayhteydestään ja sitä jopa kutsutaan talkootyöksi. Jos Kiky-pidennys on talkootyötä, niin miksi sitten kutsutaan pekkaspäiviä, ylimääräisiä vapaapäiviä?
Kikyn tausta tuntuu unohtuneen
Kilpailukykysopimuksen tausta tuntuu unohtuneen nyt, kun talouden ja työllisyyden tilanne on hieman helpottanut. Koko 2010-luvun alku oli meille suomalaisille vaativa.
Monet rakennemuutokset – Nokian haasteet, metsäteollisuuden vaikeudet ja Venäjän kaupan romahdus – runtelivat Suomen kyykkyyn. Samaan aikaan hinnoittelimme suomalaisen työn liian kalliiksi ja menetetty kilpailukyky heikensi työllisyyttä ja sitä kautta valtion verotuloja. Kun verotulot tippuivat, Suomi ajautui leikkausten tielle.
Kataisen/Stubbin ja Sipilän hallituksen vaikea tehtävä oli vakauttaa Suomen talous, eikä leikkauksilta vältytty. Kataisen/Stubbin hallitus leikkasi menoja nettomääräisesti 1,7 miljardilla eurolla ja Sipilän hallitus noin 3 miljardilla eurolla.
Nämä menosäästöt kohdistuivat kaikkiin kansalaisryhmiin, mutta julkisuudessa kritiikkiä herättivät erityisesti sosiaalietuuksien ja koulutusmenojen leikkaukset.
Ratkaisu oli vaikea palkansaajille
Tähän tilanteeseen syntyi Kilpailukykysopimus – Suomen talous ja työllisyys laitetaan kuntoon. Helppoja ratkaisuja ei enää ollut käytettävissä vaan lisäleikkausten estämiseksi meidän tuli Suomessa laittaa kilpailukykymme kuntoon niin, että työllisyys paranee ja lisäleikkaukset vältetään. Näin tapahtui, vaikka ratkaisu oli vaikea erityisesti palkansaajille.
Miksi ihmeessä muisti on niin lyhyt? Miksi ei muisteta niitä perusteita miksi Kiky-sopimus tehtiin? Eikä hahmoteta sitä, että Kiky-sopimuksella saavutettiin juuri tavoiteltuja tuloksia? Halutaanko ihan omilla päätöksillä taas heikentää Suomen työllisyyttä niin, että palataan taas leikkausten tielle?
Miksi joku haluaa sahata omaa oksaansa vaatimalla luopumista Kiky-sopimuksen työajan pidennyksestä? Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson voi välttää uudet koulutusleikkaukset vain, jos yritysten kilpailukyky säilyy.
Miten pitäisi kutsua pekkaspäiviä?
Tarkoituksellisesti puhutaan talkootöistä tai palkattomasta työstä. Sinänsä taitavaa retoriikkaa, mutta se ei toimi. Työaika on aina kokonaisuus, eikä työaika Suomessa ole kilpailijamaihin nähden pitkä, vaan pikemminkin juuri keskitasoa.
Jos puhuu palkattomasta työstä niin mitkä ovat Suomen erikoisuus – pekkaspäivät. Yli 300 000 suomalaisella palkansaajalla on yli 10 ylimääräistä vapaapäivää. Miten niitä pitäisi kutsua?
Kaikki ne, jotka haluavat välttää uudet lisäleikkaukset vaikkapa koulutuksesta tai vanhustenhoivasta – liittykää yhteen!
Pidetään huolta suomalaisen työn kunnosta. Kikyn työajan pidennys on pysyvä ja sen tulee jatkua. Suomen kilpailijat ovat maamme rajojen ulkopuolella. Pidetään me rajojen sisällä yhtä.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran MTV:n verkkosivuilla 16.8.2019
