Hallituksen eväät eivät riitä lukion ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen

Eduskunnassa käsittelyssä olevat lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta koskevat hallituksen esitykset ovat jääneet julkisuudessa sote-uudistuksesta käytävän keskustelun varjoon. Uudistuksia tarvitaan myös koulutuksen kentässä.

Hallituksen esityksiä on perusteltu rakennepoliittisen ohjelman 260 miljoonan säästöillä. Kuitenkaan uskottavia laskelmia säästövaikutuksista ei ole esitetty. EK on kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota esitysten lukuisiin ongelmiin. Myös perustuslakivaliokunta on aiheellisesti kiinnittänyt huomiota hallituksen esitysten vaikeaselkoisuuteen ja ongelmakohtiin.

– Vaihtoehtoiset tavat saavuttaa rakennepoliittisen ohjelman säästöt ovat puuttuneet kokonaan. Hallitusten esitysten valmistelussa ei ole kuultu riittävästi lausuntokierroksen palautetta, sanoo asiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

– Rahoitusmallia koskeva esitys on viety eduskuntaan keskeneräisenä. Siinä on oikeansuuntaisia elementtejä, mutta myös paljon korjattavaa erityisesti ammatillisen rahoitusmallin osalta, jatkaa Hannula.

EK kannattaa rahoituksen painopisteen siirtämistä suorituksiin ja vaikuttavuuteen. Toinen kannatettava periaate on tehostaa aiemmin opitun tunnistamista, jolla karsitaan päällekkäistä koulutusta ja nopeutetaan opintojen läpäisyä.

– Tavoite nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä edellyttää, että rahoitusmalli tukee joustavia siirtymiä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulutukseen. Esitetty rahoitusmalli ei tue ns. 2+1 mallin käyttöä, huomauttaa Hannula.

Tuottavuusohjelmat käyntiin ja toimintatapoja uudistettava

Uudistukset koskevat lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi myös vapaan sivistystyön eri toimijoita.

– Jokaisen koulutuksen järjestäjän on tehtävä tulevaisuusvalinnat organisaation omista strategisista lähtökohdista. Niukkeneva rahoitus edellyttää, että järjestäjät uudistavat aktiivisesti toimintatapojaan.

– Seuraavan hallituksen tulee käynnistää lukion ja ammatillisen koulutuksen osalta tulevaisuus- ja tuottavuusohjelmat. Tuottavuuden lisäämistä ja toimintatapojen uudistamista tarvitaan, toteaa Hannula ja jatkaa

– Lukiokoulutuksen saavutettavuudesta eri puolilla Suomea voidaan huolehtia tiivistämällä yhteistyötä ja lisäämällä yhteistä kurssitarjontaa sekä digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä.

Lue lisää ammatillisen koulutuksen muutostarpeista EK:n blogista 4.3.2015