Kurssi hukassa ammatillisen koulutuksen uudistuksessa

Mirja Hannula
Mirja Hannula, EK

Eduskunta käsittelee vuosisadan merkittävintä ammatillisen koulutuksen uudistuspakettia. Kansanedustajat ottavat sivistysvaliokunnassa kantaa ammatillisen koulutuksen tulevaisuuslinjauksiin samalla kun päätetään miltä näyttää lukion, ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitosverkko vuonna 2017 sekä miten lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoitus määräytyy. Hoppu on kova, sillä lait pitäisi saada hyväksyttyä maaliskuussa yhdessä yli 100 muun hallituksen esityksen kanssa.

Tavoitteeksi maailman paras ammatillinen koulutus

Elinkeinoelämä ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat laajasti yhtä mieltä, että ammatillinen koulutus tarvitsee uudistumista ja rohkeita avauksia. Nyt on ainutlaatuinen hetki käynnistää Suomen kilpailukykyä ja erikoistuvaa ammattiosaamista palveleva ammatillisen koulutuksen tulevaisuus- ja tuottavuusohjelma, jonka tavoitteena on maailman paras ammatillinen koulutus.

Eduskunnan myllyssä olevassa lakipaketissa on oikeansuuntaisia elementtejä. Kannatettavin on ehdotus sitoa julkinen rahoitus tuloksiin: mitä enemmän ja laadukkaampaa työelämän tarpeita palvelevaa osaamista koulutuksen järjestäjä tuottaa ja mitä paremmin opiskelijat työllistyvät, sitä paremmin siitä palkitaan. Toinen kannatettava periaate on tehostaa aiemmin opitun tunnistamista, jolla karsitaan päällekkäistä koulutusta ja nopeutetaan opintojen läpäisyä.

Jaloista aikeista huolimatta näyttää siltä, että uudistuksen perustavoite – työelämän tarpeisiin ja kysyntään perustuva ammatillisen koulutus – ei toteudu, mikäli eduskunnassa olevat esitykset etenevät opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) esittämällä tavalla. Jäykkyyksien luomisen sijasta tarvitaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, oppisopimuksen, rahoituksen, oppilaitosverkon ja näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena. Tavoitteena tulee olla nykyistä joustavampi ja kysyntälähtöisempi koulutusjärjestelmä. Lakipaketissa on erityisesti rahoitusmalliin, työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja joustavuuteen liittyviä puutteita, jotka tekevät uudistuksesta torson.

Yksityisten järjestäjien toimintaedellytyksistä huolehdittava

Ensinnäkin, rahoitusmalli on viety keskeneräisenä eduskuntakäsittelyyn ilman, että lausuntokierroksen palautetta on juuri lainkaan kuultu. Uskottavat laskelmat tavoiteltavista 260 miljoonan euron säästöjen toteutumisesta puuttuvat. Todennäköistä on, että uusi valtionneuvosto pian huomaa, että oppilaitosverkon tiivistämisestä ei synny odotettuja 70 milj. euron säästöjä. Ei ole realismia tavoitella merkittäviä säästöjä ilman, että ammatillisen koulutusta ohjaavat lait yhdistetään ja toimintatapoja uudistetaan. Koulutuksen järjestäjäverkkoa tulee uudistaa siten, että järjestäjäverkko palvelee nykyistä paremmin työelämän ja eri toimialojen tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita. Erikoistuneiden ja yksityisessä toimintamuodossa olevien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksistä tulee huolehtia ja pitää kiinni siitä, että koulutuksen laatu, kustannustehokkuus ja tuloksellisuus ovat koulutuksen järjestämisessä ensisijaisina kriteereinä.

Toiseksi, uudistuksessa vaietaan lähes kokonaan avauksista, joilla kehitetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista kuten nuorten oppisopimuskoulutusta. Joustava siirtyminen ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulutukseen ei onnistu, koska järjestämislupa- ja rahoitusmalli ei tue tätä tavoitetta. Esityksen mukaan oppisopimuskoulutus jatkuisi erillisenä ja aikuiskoulutukseen painottuvana koulutusväylänä, mikä ei tue nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämistavoitetta.

Kolmanneksi, koulutuksen järjestämislupa- ja rahoitusmallin tulisi tukea ammatillisen koulutuksen eri järjestämismuotojen yhteistyötä. Ei pidä luoda siiloja, eikä eriyttää järjestäjäkenttää jakamalla ammatillinen koulutus erillisiin nuorten ja aikuisten koulutusmuotoihin. Valtion kehyspäätökseen vuosille 2015–2018 kohdennetut määrärahojen alentamiset edellyttävät, että ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja tarjonnassa hyödynnetään eri järjestämismuotojen keskinäistä synergiaa aiempaa enemmän. Ehdotetut rahoitusperusteita ja järjestämislupia koskevat esitykset ohjaavat päinvastaiseen suuntaan.

Seuraava hallitus joutuu ensi töikseen mahdottoman tehtävän eteen, jos nyt sote-uudistuksen varjossa ratkotaan koulutuksen oma rakenneuudistus vailla kunnollista keskustelua Suomen kilpailukykyä palvelevasta ammatillisesta koulutuksesta. Tuottavuuden lisäämistä ja rakenteiden purkamista tarvitaan, mutta samalla on huolehdittava ammatillisen koulutuksen uudistuskyvystä.

Mirja Hannula
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Markku Lahtinen
koulutusasioiden päällikkö
Helsingin seudun kauppakamari

Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Kauppalehdessä 17.2.2015

Kommentit

Kommentoi