Hallitus on ottanut ensi askelia vihreän kasvun suuntaan – nyt tarvitaan priorisointia ja vauhtia

Elinkeinoelämällä on isot odotukset Suomen hallituksen toimiin, jotka liittyvät vihreän ja digitaalisen kasvun vauhdittamiseen. Nyt on hyvä hetki katsoa, missä määrin hallitusohjelman tavoitteet ovat alkaneet siirtyä konkreettiseksi uudistamiseksi. Väliaika-arvion teki EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen tiimeineen.

Fossiilienergiasta irtautuminen ja puhtaiden ratkaisujen investointibuumi ovat ainutlaatuinen mahdollisuus nostaa Suomen talouskasvu uudelle uralle – vuosiksi ja jopa vuosikymmeniksi. Mikä parasta, olemme tekemässä tätä talouden suurta siirtymää kansainvälisessä etunojassa. EK:n vihreiden investointien dataikkunaan kerätyt hankeaihiot ovat yltäneet jo yli 150 miljardiin.

Samaan hengenvetoon on muistutettava, että valtaosa dataikkunan hankkeista on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa eli käytännön toteutuminen on monella tapaa auki. Varsinaisten investointipäätösten tekoa hidastaa korkojen nousu, inflaatio ja talousnäkymien epävarmuus sekä kotimaisten pääomien vähäisyys ja investointiluvitusten ennakoimattomuus. Samaan aikaan kansainvälinen valtiontukikilpailu vaikeuttaa investointien houkuttelua. Sitä tärkeämpää on panostaa siihen, että Suomi pystyisi tarjoamaan ylivertaisen suotuisan investointiympäristön.

Myönteistä kaiken epävarmuuden keskellä on se, että Suomen hallitus on tarttunut energiasiirtymän, vihreiden investointien sekä innovaatiovetoisen talouden mahdollisuuksiin. Hallitusohjelman onnistuminen ratkeaa kuitenkin vasta sen toimeenpanossa. Nyt on hyvä hetki katsoa, mitä ensimmäisiä askelia Orpon hallitus on ottanut, jotta hallitusohjelma muuttuisi sanoista teoiksi.

Tutkimus ja kehitystoiminnan rahoitus

Hallitus vahvisti budjettiriihessä päätöksen lisätä julkista TKI-rahoitusta. Nyt edessä on yli hallituskausien ulottuvan tutkimus- ja kehitysohjelman laatiminen, joka vie tätä tavoitetta kohti konkretiaa. Ohjelmassa täytyy varmistaa, että vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti.

Osaamisen kasvattaminen

Käynnistymässä olevassa ammatillisen rahoitusmallin uudistamisessa on aivan keskeistä se, että vaikuttavuusrahoitus ohjaisi nykyistä enemmän huolehtimaan opiskelijoiden työllistymisestä. Avainasemassa on ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän vahvempi yhteistyö. Koulutustason nostamisen kannalta budjettiriihi toi pieniä lisäyksiä korkeakoulujen aloituspaikkoihin, mutta moninkertaisen koulutuksen vähentämisen osalta ratkaisut ovat vielä edessä.

Puhdas energia ja luvituksen sujuvoittaminen

Hallitus päätti budjettiriihessä vauhdittaa siirtymää puhtaaseen energiaan 160 miljoonalla eurolla. EU:n elpymisvälineen varoja suunnataan erityisesti luvituksen keventämiseen, jotta energiainvestointeihin saadaan vauhtia.

Hallitus on priorisoinut luvituksen sujuvuutta edistävät lakihankkeet tavoitteena saada konkreettisia tuloksia jo vuoden 2025 aikana. Yhden luukun lainsäädäntöhanke onkin nyt käynnistymässä samalla, kun alueellinen ympäristöhallinto tuodaan samaan valtakunnalliseen lupa- ja valvontaviranomaiseen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Oli erinomaista, että hallitus jatkaa ja kehittää vapaaehtoisen suojelun METSO, HELMI ja NOUSU –ohjelmia 10 miljoonan euron vuosittaisella lisäpanostuksella sekä panostaa Saaristomeriohjelmaan.

Liikenteen korjaus- ja investointivelan kiriminen

Budjettiriihessä päätetty 250 miljoonan euron lisäys ensi vuonna teiden ja ratojen kunnostuksiin on positiivinen alku. Hallitus alentaa liikenteen kustannuksia jatkamalla meriliikenteen väylämaksun puolitusta ja alentamalla tieliikenteen verotusta. Lähes 20 mrd euron tuki myönnettiin sähkö- ja kaasukäyttöisen liikenteen lataus- ja tankkausinfraan. Katseet siirtyvät nyt kevään 2024 kehysriiheen, jolta odotetaan isoja liikenneinfran investointipäätöksiä.

Digitalisaation edistäminen

Hallitusohjelman kirjaukset digin osalta ovat erinomaiset. Niukkuutta kuitenkin jaetaan, Suomen kulukuri näkyy myös digin suhteen. Tämä todentui nyt budjettiriihessä, ja satsaukset digiin jäivät ohueksi. Ansioina toki investointipäätökset kvantti- ja suurteholaskentaan sekä siruihin.