Jyri Häkämies: Talouskasvun tukemiseen on käytettävä kaikki keinot

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa Vieraskynä-palstalla 13.2.2015

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK

Äärimmäisen maltilliset palkankorotukset tarvitsevat rinnalleen työn verotuksen keventämistä, paikallista sopimista sekä tukea koulutukselle ja innovaatioille.

Kreikan tammikuiset parlamenttivaalit olivat maalle käänteentekevät, mutta tulokset ovat nähtävissä vasta myöhemmin. Ajatus siitä, että velkojen anteeksianto ja holtiton taloudenpito olisi leviämässä muuallekin Eurooppaan, hätkähdyttää.

Outi Ojala (vas) sanoi kansanedustajavuosinaan, että terve valtiontalous on köyhän ystävä. Kreikassa pitkään jatkuneen heikon taloudenpidon maksajiksi joutuivat tavalliset kreikkalaiset. Sama seuraamus heikosta taloudenpidosta olisi edessä muuallakin, myös Suomessa. Hallitsematon velkaantuminen vie päätösvallan pois omista käsistämme ja johtaa hyvinvointiyhteiskunnan rapautumiseen.

Suomen eduskuntavaaleissa on kolme erityisen tärkeää teemaa: työllisyys, työllisyys ja työllisyys.

Kansalaiset ja yritykset odottavat uskottavaa kuvaa Suomen talouden hoidosta. Miten velkaantuminen katkaistaan? Miten luodaan edellytykset kasvulle ja työllisyydelle?

Jotta Suomi voisi säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelut, maahamme pitää synnyttää 200 000 yksityisen sektorin työpaikkaa kahden seuraavan vaalikauden aikana. Niitä Suomeen luovat vain ne yritykset, joille työpaikkojen perustaminen on kannattavaa.

Uusi hallitus joutuu arvioimaan, missä määrin sen edeltäjä on yliarvioinut rakennepäätösten vaikutukset talouteen. Kuntien tehtävien karsiminen, tuottavuuden parantaminen ja sote-uudistuksen jatkovalmistelu kaipaavat yhä terästämistä.

Vaikka öljyn hinnan lasku ja euron arvon alentuminen parantavat yritystemme kilpailukykyä, Suomi ei voi luottaa vieraan apuun – siis toivoa, että talouden kasvu imaisisi Suomen mukaansa ja pelastaisi meidät vaikeilta päätöksiltä.

Nykytiedon perusteella seuraava hallitus joutuu jatkamaan valtiontalouden tervehdyttämistä. Se tarkoittaa säästöjä ja rönsyjen karsimista. Jotta palveluidemme ydin voidaan säilyttää, jostain on luovuttava.

Kysymys ei ole vain leikkauksista. Meidän tulee käyttää kaikki keinot kasvun tukemiseen. Siksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esittää tulevalle hallitukselle kolmen miljardin euron säästöpäätösten tekemistä heti vaalikauden alussa ja säästöpäästöjen synnyttämän liikkumavaran käyttämistä kansalaisten verotuksen alentamiseen.

Suomessa ollaan pitkälti yhtä mieltä siitä, että meillä ei ole varaa palkankorotuksiin. Siten saamme kilpailijamaidemme etumatkaa kiinni. Ostovoiman kasvattamiseksi äärimmäisen maltilliset palkankorotukset tarvitsevat rinnalleen työn verotuksen keventämistä.

EK laskee, että keskituloisen ostovoimaa voidaan parantaa valtion- ja kunnallisverotuksen muutoksilla 130 eurolla kuukaudessa. Tällainen veronkevennysvara syntyy, kun kolmen miljardin euron säästöihin yhdistyvät verotuksen talouskasvua tukevat dynaamiset vaikutukset, joiden suuruudeksi EK arvioi miljardi euroa.

Myös työmarkkinajärjestöjen pitää kantaa vastuuta kasvun synnyttämisestä. Palkka- ja tuottavuuskehityksen huomioivilla yksikkötyökustannuksilla mitaten nykyinen työllisyys- ja kasvusopimus kaventaa kustannuskilpailukyvyn eroa Saksaan 2–3 prosenttiyksikköä. Kun ero ehti kasvaa 10 prosenttia alle kymmenessä vuodessa, kirittävää on vielä.

Keskitetty sopimus on lisännyt vakautta ja ennustettavuutta, mutta se ei ole ratkaissut työllisyyteen liittyviä ongelmia. Sopimus ei tuota riittävästi joustoa ja ketteryyttä työpaikoille. Tarvitaan paikallista sopimista: työpaikoilla tiedetään, miten ruuhkahuippuihin tai tilauskirjan tyhjyyteen tulee vastata.

Suomen menestys on perustunut koulutukseen ja osaamiseen. Viime taantumasta noustiin 1990-luvulla lisäämällä yliopistojen ja Tekesin panoksia. Suomalainen innovaatiomalli nousi maailman kärkeen Nokia-vetoisen nousun ansiosta.

Hallitus on leikannut koulutuksesta, yliopistoilta sekä innovaatiojärjestelmästä. Jotta Suomi ja suomalaiset yritykset pystyvät tarttumaan esimerkiksi digitalisaation, cleantechin ja kiertotalouden uusiin mahdollisuuksiin, suuntaa on muutettava ja rahoitusta lisättävä.

Vaikka talouden ja työllisyyden näkymä on vielä tummanpuhuva, kasvun ainekset ovat omissa käsissämme. Uudistumalla ja yhteistyöllä Suomi nousee.

– Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK