Kauppapolitiikan vaikuttaja Minna Aila BIAC:in avainpaikalle 

Kauppapolitiikan kokenut vaikuttaja, Konecranesin yhteiskuntasuhteista ja brändistä vastaavana johtajana kesällä aloittava Minna Aila on valittu hallituksen jäseneksi OECD:n neuvoa-antavassa toimielimessä nimeltä BIAC (Business at OECD). Pohjoismaiden yhteisenä ehdokkaana hänet valittiin vuorineuvos Ole Johanssonin seuraajaksi.

Olet toiminut EK:n kauppapoliittisen valiokunnan puheenjohtajana vuoteen 2023 asti sekä varapuheenjohtajana OECD:n alaisessa BIAC Trade -komiteassa. Mitä lisäarvoa yritysjohtajana näet tällaisista luottamustehtävistä?

Muutosvauhti on yrityksissä ja niiden toimintaympäristöissä tänä päivänä todella kova. Globaalisti toimivien yritysten on tehtävä paljon töitä ymmärtääkseen muutosten vaikutuksia liiketoimintaansa.

BIACin kauppapolitiikan komiteassa olen ollut aitiopaikalla keskustelemassa näistä muutoksista eri puolelta maailmaa olevien asiantuntijoiden kanssa, ja välittämässä tätä tietoa mm. EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan kautta suomalaisyrityksille. Pidän näitä kontakteja, keskusteluja ja BIACin keräämää faktatietoa erinomaisen tärkeinä laajan kokonaiskuvan muodostamiseksi perinteisten tietolähteiden ohella.

Kun ymmärrys liiketoimintaympäristön muutoksista lisääntyy, voi niihin vaikuttaa ja sopeutua. OECD:n agendalla on monenlaisia asioita, joissa on saatava yritysmaailman ääni kuuluviin. Se tapahtuu nimenomaan BIACin kautta – vuoropuhelussa ja faktoja esiin tuomalla.

Markkinatalousmaiden ja demokraattisten valtioiden menestys perustuu vahvoille ja kilpailukykyisille yrityksille. On mielekästä toimia suomalaisten ja pohjoismaalaisten yritysten äänitorvena sääntöpohjaisen vapaakaupan ja terveeseen kilpailuun pohjautuvan vastuullisen markkinatalouden puolustamisessa.

Maailman ja markkinat ovat kovassa muutoksessa. Mihin seikkoihin kansainvälisillä markkinoilla itse yritysjohtajana lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kiinnität huomiota?

Jos maailmaa katsoo riskien näkökulmasta, on hyvä pohtia esimerkiksi World Economic Forumin kyselyssä vuosittain listaamien merkittävimpien riskien vaikutuksia omaan liiketoimintaan ja sen ympäristöön. Tämän vuoden listalla seuraavan kahden vuoden viideksi merkittävimmäksi riskiksi nousi mis- ja disinformaatio, äärimmäiset sääilmiöt, yhteiskuntien polarisaatio, kyberturvattomuus sekä valtioiden väliset aseelliset konfliktit.

Pidemmän, kymmenen vuoden aikajänteellä kärkeen nousivat äärimmäiset sääilmiöt, maapallon systeemisesti kriittiset muutokset, luontokato ja ekosysteemiromahdus sekä luonnonvarojen hiipuminen. Huomattavaa on, että lyhyen aikavälin taloudellisten riskien nähtiin väistyvän, ja vastaavasti ympäristöriskien sekä teknologisten ja yhteiskunnallisten riskien nousevan.

Mielestäni yritysten strategioissa pitää vahvasti näkyä ensinnäkin niiden toimet ympäristöriskeihin liittyen, olivat ne sitten uusia ratkaisuja tai sopeutumistoimia – ja useissa tapauksissa molempia. Myös osaamiseen ja teknologioiden hyödyntämiseen on panostettava.

Käynnissä on valtava teknologinen murros, joka varmasti jossain määrin tulee jakamaan sekä alueet että yritykset voittajiin ja häviäjiin.

Maailmantaloudessa nähtäneen lähivuosina vain heikohkoa kasvua, joten on panostettava kilpailukykyyn. Toimitusketjut on hiottava ketteriksi ja haavoittuvuuksiin varauduttava, ja tuotannon sijaintia pohdittava yhä useammasta näkökulmasta.

Trendinä on nähtävissä protektionismin ja valtiokapitalismin nousu, joka geopoliittisten jännitteiden ohella korostaa yritysten maantieteellisen sijoittumisen merkitystä. Raaka-aineiden saanti, hyvä logistiikka ja loppumarkkinoiden sijainti eivät aina enää riitä. Myös yrityksiin kohdistuva sääntely pirstoutuu.

Kaiken tämän myötä globaalit kauppa- ja investointivirrat ovat muotoutumassa uudelleen – esimerkiksi Yhdysvallat on pienentänyt kaupankäyntinsä geopoliittista etäisyyttä mutta samalla diversifioinut sitä.

McKinseyn selvityksen mukaan noin 60 prosenttia uusista investoinneista on vuodesta 2010 suuntautunut kehittyviin talouksiin. Parin viime vuoden aikana Afrikan maat ja Intia ovat investointikohteina nousseet, mutta Kiina ja Venäjä laskeneet 70 ja 98 prosentilla verrattuna ennen pandemiaa toteutuneisiin keskiarvoihin.

Murrosvaiheissa on riskien lisäksi myös valtavia mahdollisuuksia, kunhan ei käperry ajattelussaan eikä toiminnassaan sisäänpäin. Varmaa on vain epävarmuuden jatkuminen. Siihen voi varautua kehittämällä kykyä identifioida ja analysoida muutoksia, rakentamalla skenaarioita oletuksista ja sopeutumisesta, kehittämällä strategisia vaihtoehtoja ja kasvattamalla geopoliittista muskeliaan. Samoilla keinoilla saattaa löytyä myös uudet mahdollisuudet.

Suomessa OECD ja BIAC tunnetaan erityisesti kansainvälistä taloutta ja muuta yhteistyötä seuraavien keskuudessa. Millaisena näet OECD / BIAC:n roolin nyt ja tulevaisuudessa?

Multilateralismi ei ehkä ole ollut viime vuosien kuumin muoti-ilmiö. 1980-luvulta alkanut maailmankaupan vapautuminen ja yritysten globalisoituminen on hidastunut, ja kansainvälisen kaupan sääntöpohjaisuus vaarantunut.

WTO ei valitettavasti ole kovin hyvässä hapessa. EU:n sisämarkkinat, kaikesta yrityksestä huolimatta, eivät vieläkään ole valmiit. Samaan aikaan tarve sääntöpohjaiselle vapaakaupalle on korostunut yritysten toimintaympäristön muun epävarmuuden lisääntyessä.

Toimivien globaalien markkinoiden turvaaminen on edelleen OECD:n keskeinen tavoite ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi. Samanmielisten valtioiden yhteisönä näen sillä kasvavan merkityksen.

Kilpailukykyä vahvistamalla OECD-maat voivat myös antaa merkittävän panoksen yhteiseen turvallisuuteen, joka riippuu paljolti taloudellisesta vahvuudesta ja vakaudesta. Se on myös tae sille, että löydämme keinot ja voimme pitää vauhtia yllä maapallon yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.

OECD:n roolin kasvaessa myös BIAC:in rooli kasvaa. On entistä tärkeämpää, että yksityisen sektorin yritysten ääni kuuluu. Yritykset ovat keskeisiä toimijoita hyvinvoinnin takaajina: tavaroiden ja palvelujen tuottajina, yhteisiin haasteisiin ratkaisuja tuovina innovaattoreina ja työllistäjinä.

Faktoja OECD:stä ja BIAC:istä

OECD on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö on kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1961 yhtenäistämään ja kehittämään jäsenmaidensa talouskasvua ja vapaakauppaa sekä lisäämään yhteiskunnallista hyvinvointia. Sen jäsenistön muodostavat 38 johtavaa läntistä teollisuusmaata. 

BIAC on elinkeinoelämän neuvoantajana järjestö OECD:n yhteydessä, jonka kautta elinkeinoelämä vaikuttaa ja osallistuu OECD:n valtioiden väliseen yhteistyöhön. Sen jäsenistön muodostavat 38 OECD-jäsenmaan teollisuuden keskusjärjestöt, joita Suomen osalta edustaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.