Kiintiödirektiivistä äänestettiin Euroopan parlamentissa
Euroopan komissio julkisti vuosi sitten ns. kiintiödirektiiviehdotuksen eli ehdotuksen direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta. Lokakuun puolivälissä Euroopan parlamentin kaksi vastuuvaliokuntaa äänesti ehdotuksesta.
Komission ehdotuksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa on vuoteen 2020 mennessä oltava vähintään 40 prosenttia vähemmän edustettuna olevaa sukupuolta.
Kun hallituksessa on alle 40 prosenttia vähemmän edustetun sukupuolen edustajia, hallitusnimitykset on tehtävä pätevyysvertailun perusteella noudattaen ennalta määriteltyjä, selkeitä ja neutraalisti muotoiltuja kriteerejä. Tällöin valinnan pitää kallistua vähemmän edustettua sukupuolta olevaan ehdokkaaseen kuitenkin vain, jos kyseinen henkilö on yhtä pätevä kuin toista sukupuolta oleva ehdokas.
Direktiiviehdotus antaa jäsenmaille mahdollisuuden pitää tavoitetta saavutettuna, jos kolmasosa hallituksen kaikista jäsenistä on aliedustettua sukupuolta.
Pk-pörssiyhtiöt vapautetaan velvoitteesta
Parlamentin äänestyksessä pidettiin voimassa poikkeus, ettei direktiiviä sovelleta pk-pörssiyhtiöihin. Toisaalta äänestyksessä päädyttiin sanktioiden tiukentamiseen siten, että direktiivissä listatut sanktiot olisi otettava käyttöön kaikissa jäsenmaissa.
Parlamentti myös selvensi, ettei sanktiota seuraa, jos 40 prosentin tavoitetta ei saavuteta, vaan jos pörssiyhtiö ei noudata direktiivin mukaista avointa ja läpinäkyvää menettelyä hallituksen jäsenten valinnassa.
Suomen esimerkki osoittaa: itsesääntely toimii
EK jakaa direktiiviehdotuksen näkemyksen, että naisten lukumäärää yritysten hallintoelimissä pitäisi lisätä. Sen sijaan kiintiösääntelyä EK vastustaa.
Suomessa on EU-maista eniten naisia pörssiyhtiöiden hallituksissa. Naisten osuus on kasvanut nopeasti itsesääntelyn eli Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin avulla: naisten määrä on yli kolminkertaistunut pörssiyhtiöiden hallituksissa kymmenessä vuodessa. Isoissa pörssiyhtiöissä naisia on hallituksessa jo 31 prosenttia.
Suomen tilanne on varsin hyvä, ja Suomea pidetäänkin myönteisenä esimerkkinä koko Euroopalle.
EK:n mukaan pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolitasapainoa edistetään parhaiten sekä itsesääntelyllä että yritysten omilla vapaaehtoisilla, tavoitteellisilla toimilla. Kiintiösääntely on liian jäykkä ja kaavamainen tapa sukupuolijakaumaan vaikuttamisessa.
Yritysten hallintotaakkaa ei pidä lisätä
Kiintiöt ovat ongelmallisia myös juridisesti, koska niillä puututaan osakkeenomistajien keskeiseen oikeuteen valita yrityksen hallitukseen päteviksi ja sopiviksi katsomansa henkilöt.
Direktiiviehdotuksen mukaiset raportointi- ja julkistamisvelvollisuudet ovat kokonaan uusia tiedonantovelvollisuuksia ja lisäävät siten entisestään pörssiyhtiöiden hallinnollista taakkaa. On myös todennäköistä, että tällainen lisäsääntely vähentää yhtiöiden halukkuutta listautua pörssiin.
EK pitää tärkeänä direktiivin joustovaraa, jonka mukaan tavoite on saavutettu, jos yksi kolmasosaa kaikista hallituksen jäsenistä on aliedustettua sukupuolta.
Sopua haetaan joulukuussa?
Direktiiviehdotuksesta haetaan sopua mahdollisesti joulukuussa työllisyys- ja sosiaaliasioiden neuvostossa. On mahdollista, ettei sopua synny, sillä iso joukko jäsenmaita suhtautuu epäillen muun muassa ehdotuksen oikeusperustaan. Myös EK kyseenalaistaa sen.
Lue lisää:
Komission ehdotus ja taustamateriaalia:
http://ec.europa.eu/justice/newsroom/gender-equality/news/121114_en.htm