Komissio haluaa yritykset mukaan Euroopan turvallisuustyöhön

Euroopan komissio on hyväksynyt uuden turvallisuusagendan vuosille 2015–2020. Sen tavoitteena on tehostaa jäsenvaltioiden yhteisiä toimia terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumiseksi.

Perinteisten oikeus- ja sisäasioiden lisäksi uudella agendalla näkyvät nyt myös rahoitus-, liikenne- ja ympäristöteemat. Komissio tavoittelee uudenlaista, yhteistyöhön perustuvaa mallia, joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman lähestymistavan turvallisuuskysymyksiin.

Tutkimusten mukaan EU-kansalaiset ovat aiempaa huolestuneempia turvallisuudestaan.

– Uhat eivät noudata valtioiden rajoja, joten onkin paikallaan tiivistää yhteistyötä EU-jäsenmaiden ja viranomaisten kesken, EK:n asiantuntija Mika Susi sanoo.

Hän muistuttaa, että turvallisuus on kuitenkin paljon muuta kuin rikostorjuntaa.

– Toivoa sopii, ettei agenda jää uudesta toimintatavasta huolimatta pelkäksi rikostorjunta-agendaksi.

Verkkorikollisuus ja terrorismi huolestuttavat eniten

Ei ole yllätys, että Eurooppaan kohdistuneet terrori-iskut ovat nostaneet terrorismin torjunnan entistä näkyvämmin turvallisuusagendalle. EU-kansalaisista noin puolet pitää terrorismia unionin suurimpana turvallisuusuhkana tällä hetkellä.

Myös verkkorikollisuuden torjunta saa perustellusti agendalla entistä isompaa roolia. Kansalaisten huolet ovat kasvaneet erityisesti tietoverkoissa tapahtuvien identiteettivarkauksien ja erilaisten petosten vuoksi.

Komissio listaa konkreettisia toimia uhkien torjumiseksi. Yhtenä keskeisimmistä mainitaan rahoituksen saannin estäminen rikollisilta. Käytännössä se tarkoittaa viranomaisyhteistyön tiivistämistä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.

Komissio patistaa käyttämään tehokkaammin verkkorikollisuuden torjuntaan tarkoitettuja välineitä. On määriteltävä yhdessä keinot, joilla poistetaan verkkorikollisuutta koskevan rikostutkinnan esteitä.

– Maailmanlaajuisessa digitaalisessa ympäristössä käytännön kysymykset liittyvät erityisesti lainkäyttövaltaan sekä digitaalisessa muodossa olevien tietojen ja todisteiden saantiin, Mika Susi luettelee.

Viranomaiset yhteistyöhön IT-yritysten kanssa?

Mielenkiintoinen toimenpide-ehdotus on myös viranomaisten vuoropuhelun lisääminen IT-alan yritysten kanssa. Komissio aikoo yhdessä yritysten kanssa perustaa foorumin, jonka avulla voitaisiin torjua nykyistä paremmin terroristisen propagandan levittämistä internetissä ja sosiaalisessa mediassa sekä ratkoa yhdessä salaustekniikoiden kysymyksiä.

Mika Susi sanoo, että uuden turvallisuusagendan painopisteet ja toimenpide-ehdotukset ovat monin paikoin perusteltuja ja kannatettavia.

– On kuitenkin muistettava, että erityisesti finanssiala on joutunut viime vuosina erittäin mittavan sääntelyvyöryn alle. Uudet toimenpiteet eivät saa enää lisätä yritysten velvoitteita tai raportointipakkoa kohtuuttomasti.

– Komissio on oikeassa arvioidessaan, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta ja yhteistyöstä löytyy lisää voimaa turvallisuuden edistämiseen. Suomessa vapaaehtoisesta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta on jo hyviä kokemuksia muun muassa verkkorikollisuuden torjunnassa ja radikalisoitumisen estämisessä. Olisiko siitä peräti turvallisuusalan vientituotteeksi, Mika Susi kysyy.