Korkean tason työryhmä linjasi resurssitehokkuutta
Euroopan komission asettama korkean tason työryhmä linjasi kesäkuun puolivälissä tavoitteita ja toimenpiteitä resurssitehokkuudelle, joka on yksi EU:n ns. lippulaivahankkeista. Resurssitehokkuudella tarkoitetaan materiaali- ja energiatehokkuuden parantamista.
Työryhmä korosti kasvun ja työllisyyden ensisijaisuutta – parhaimmillaan resurssitehokkuudella on mahdollista edistää kustannustehokkuutta ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Resurssitehokkuudessa tavoitellaan irtikytkeytymistä: talous kasvaa resurssien käytön kasvua nopeammin.
Seurattavia asioita resurssitehokkuudessa ovat bruttokansantuotteen kasvu suhteessa raaka-aineiden kulutukseen (GDP/RMC) sekä erilaiset jalanjälki-indikaattorit veden kulutukselle, nettomaankäytön lisäykselle sekä hiilipäästöille. Jätetilastot ja kierrätys ovat erityisseurannassa.
Työryhmä haluaa poistaa ympäristölle haitalliset tuet sekä luoda raaka-aineille kestävyysjärjestelmiä ja tuotteille ympäristöseurantajärjestelmiä. Tuotteiden kestävyyttä ja kierrätystä pitäisi parantaa ja nämä tekijät pitäisi ottaa huomioon myös lainsäädännön vaatimuksia kehitettäessä.
Työryhmän mielestä julkisia hankintoja pitäisi suunnata yhä enemmän resurssitehokkaisiin valintoihin. Samoin yrityksiltä odotetaan toimia resurssitehokkuuden parantamiseksi. Suuremmilta yrityksiltä edellytetään ympäristösuorituskyvyn mittaamista ja raportointia, pk-yrityksille luodaan puolestaan tukipalveluja resurssitehokkuuden edistämistoimiin.
Elinkeinoelämä: huomio tuotesuunnitteluun
Elinkeinoelämä tukee yritysten kilpailukykyä lisääviä materiaalitehokkuustoimia ja resurssitehokkuuden edistämistä siten, että samalla edistetään myös talouskasvua. Tehokkuutta parantavat ratkaisut edellyttävät innovaatioita ja uusia investointeja, mikä puolestaan vaatii toimintaympäristön pitämistä kilpailukykyisenä.
Lisääntyvät raportointivelvoitteet huolestuttavat elinkeinoelämää, sillä yritysten hallinnollinen taakka on EU:ssa jo nyt melkoinen.
Resurssitehokkuus on luonnollinen osa yritysten omaa toimintaa, jossa raaka-aineita hyödynnetään tehokkaasti. Tuotteiden hyvä suunnittelu viekin usein resurssitehokkuutta paremmin eteenpäin kuin tuotantoprosessien rajoittaminen. Sen vuoksi velvoitteilla ei pidä ohjata valintoja kustannustehottomiksi.
On huolehdittava lainsäädännön neutraalisuudesta ja kannustavuudesta. Esimerkiksi jätelainsäädännön esteet kierrätykselle ja sivuvirtojen hyödyntämiselle pitäisi purkaa. Tietopohjaa ja tutkimusta resurssitehokkuuden edistämiseksi pitää vahvistaa.
Lue lisää:
http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/
Lisätietoja:
Asiantuntija Jouni Lind
Asiantuntija Saila Turtiainen
firstname.surname@ek.fi
phone (Brussels). +32 2 223 0805