Koronakyselyn tulosanalyysia alueittain: Uudellamaalla haittavaikutukset yleisimpiä, ydinmaaseutu kärsinyt vähiten
Koronakriisi runtelee yrityksiä joka puolella Suomea – olemme kaikki samassa veneessä. Haittavaikutuksia esiintyy yleisesti kaikissa ilmansuunnissa, niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Alueiden välillä on kuitenkin myös mielenkiintoisia eroja.
Suuraluevertailussa erottuu Uusimaa
Suuralueista koronakriisin isku näyttäisi osuneen voimakkaimmin Uudenmaan alueen yrityksiin. Alueen yrityksistä peräti 55 prosenttia raportoi ainakin yhdestä seuraavista koronakriisin haittavaikutuksista: lomautuksista, irtisanomisista tai toiminnan lopettamisen tai konkurssin uhasta. Muilla suuralueilla näistä haasteista kertoi 42 – 44 prosenttia työnantajayrityksistä.
Alueelliset erot johtuvat varmasti monista eri tekijöistä kuten alueiden väestö ja -yritysrakenteesta sekä tehtyjen rajoitustoimenpiteiden mahdollisesti erilaisista vaikutuksista maakuntien yrityksiin. Esimerkiksi Uudellamaalla uusyrittäjyyttä esiintyy usein tavanomaista enemmän ja yritykset ovat keskimääräistä nuorempia. Näissä yrityksissä kysynnän äkillinen romahdus voi johtaa kassakriisin käytännössä hyvin nopeasti ja ainakin todennäköisemmin kuin pidempään toimineissa työnantajayrityksissä.
Koronakriisin negatiivisilta haittavaikutuksilta ei ole kuitenkaan säästytty yhdelläkään alueella. Tätä kuvaa hyvin se, että Länsi-Suomessa yritysten kohtaamat merkittävät ongelmat ovat yhtä yleisiä kuin Etelä-Suomessa tai Itä- ja Pohjois-Suomessa. Työllisyyden ja kansantalouden näkökulmasta asia on merkittävä, koska Länsi-Suomen yrityksillä on selvitystemme perusteella mennyt viime vuosina keskimääräistä paremmin ja alueen yritysten menestys on osaltaan vauhdittanut talouskasvua.
Ydinmaaseutu selvisi pienimmin vaurioin
EK:n aineistojen perusteella ydinmaaseudun yritykset ovat toistaiseksi selviytyneet pienimmin vaurioin koronakriisistä. Ydinmaaseudun yrityksistä 34 prosenttia oli joutunut sopeuttamaan toimintaansa tai koki toiminnan lopettamisen tai konkurssin todelliseksi uhaksi. Muilla aluetyypeillä näiden yritysten osuus oli 46 – 48 prosenttia.
Tulos on mielenkiintoinen, sillä ydinmaaseutu on usein melko maatalous- ja yrittäjyysvaltaista aluetta. EK:n aikaisempien tutkimusten perusteella esimerkiksi moninkertainen yrittäjyys tai ns. portfolioyrittäjyys on hyvin tyypillinen kasvuyrittäjyyden muoto maaseudulla. Käytännössä maaseudulla on siis tavanomaista enemmän yrittäjiä, jotka omistavat useampia yrityksiä samanaikaisesti. Silloin kriisin iskunkestävyys voi joissain tapauksissa olla parempi, jos tulonlähteitä on useammasta yrityksestä. Lisäksi maaseudun työnantajayrityksistä jopa seitsemän kymmenestä on perheyrityksiä. Näillä yrityksillä voi olla sukupolvelta toiselle kertynyttä arvokasta kokemusvarantoa ja osaamista siitä, kuinka erilaisista yllättävistäkin tilanteista voidaan selviytyä.