Korot kolkuttelevat nollaa vielä vuosia
Miinukselle painuneet markkinakorot ovat seurausta Euroopan keskuspankin massiivisista elvytystoimista.
Miinusmerkkisiä korkoja pidettiin pitkään lähinnä teoreettisena käsitteenä. Tänä keväänä monen suomalaisenkin asuntolainan viitekorko on painunut pakkaselle. Se on ainutkertaista maamme taloushistoriassa.
Mistä miinusmerkkisessä korossa on kyse, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila?
– Ilmiö on suoraa seurausta Euroopan keskuspankin (EKP) käynnistämistä massiivisista elvytystoimista. EKP on painanut niin sanotun yli yön -korkonsa negatiiviseksi, -0,2 prosenttiin. Pankit joutuvat siis maksamaan keskuspankille sinne tallettamistaan rahoista.
– Keskuspankki pyrkii saamaan alhaisen koron avulla vauhtia nuupahtaneeseen talouteen. Korkojen lisäksi EKP elvyttää ostamalla markkinoilta valtavia määriä joukkovelkakirjalainoja.
Euribor-korot ovat puolestaan pankkien välisen lainanannon korkoja. Kun keskuspankkiin talletetuista rahoista saa miinuskorkoa, myös lyhimmät euribor-korot ovat valahtaneet aavistuksen pakkaselle.
– Miinusmerkkinen korko on yksi keino, jolla keskuspankki haluaa voimakkaasti ohjata pankkeja luotonantoon ja talouden toiminnan piristämiseen.
– EKP ei ole ainoa keskuspankki, joka on lähtenyt negatiivisten korkojen tielle. Tanskan keskuspankki oli kokeillut asiaa jo aiemmin, ja finanssikriisin jälkeisinä aikoina esimerkiksi Ruotsi ja Sveitsi ovat ottaneet miinuskorot käyttöön.
Miten pian nollaa kolkuttelevan koron piristävä vaikutus alkaa näkyä taloudessa?
– Korot ovat sinänsä olleet erittäin matalalla jo finanssikriisistä lähtien, mutta pelkällä korkopolitiikalla ei ole saatu riittävää tehoa talouden kampeamiseksi kasvuun. Monien euromaiden pankkijärjestelmä on edelleen haavoittuva, ja esimerkiksi yritysrahoituksen ehdot vaihtelevat paljon maiden välillä.
– Suomessa pankkien tilanne on vakaa ja asiakkaiden maksama korkotaso Euroopan matalimpia. Asuntovelallisten korkoa laskee myös se, että lainojen viitekorkoina käytetään Suomessa juuri lyhyitä euribor-korkoja.
Finanssialalla negatiivinen korko on nostattanut keskustelua. Mitä tapahtuu vaikkapa asuntolainan korolle, jos viitekorko putoaa pakkaselle?
– Tämä riippuu sopimusehdoista, mutta uusissa asuntolainoissa pääsääntönä on, ettei nollan alapuolista viitekorkoa huomioida. Eli asiakas maksaa lainasta aina vähintään lainamarginaalin.
– On mahdoton sanoa, kuinka kauan miinusmerkkisten korkojen aika kestää, mutta hyvin todennäköisesti korot pysyttelevät erittäin matalina vielä useita vuosia, Penna Urrila arvioi.
Miten negatiivisten korkojen tilasta päästään ulos?
Penna Urrilan mukaan negatiivinen markkinakorko on oikeastaan vain pieni yksityiskohta ja seuraus EKP:n laajasta elvytyspolitiikasta.
Kun taloudessa alkaa mennä paremmin, keskuspankki ryhtyy purkamaan elvytystoimiaan, ensimmäisenä joukkovelkakirjalainojen ostamista. Vasta sen jälkeen olisivat vuorossa koronnostot ja paluu ”perinteisempään” keskuspankkipolitiikkaan.
– On tärkeää, ettei politiikan kiristys tapahdu liian aikaisin, mikä voisi katkaista hauraan nousukäänteen.
– Yhdysvalloissa talous on jo vironnut sen verran, että sikäläinen keskuspankki purkaa parhaillaan elvytystoimiaan. Euroopassa virkoamisesta ei voi vielä puhua.
Pitkään jatkuessaan äärimatalilla koroilla on toki riskinsä, kuten omaisuuskuplien syntyminen ja ongelmien luominen vahvasti korkotuotosta riippuvaisille tahoille. Myös Suomessa on herännyt kysymyksiä pörssikuplasta.
– Äärimmäisen kevyt rahapolitiikka on tietenkin omiaan nostamaan pörssikursseja ja lisäämään kiinnostusta suuremman riskin sijoituskohteisiin.
– Tämä on kuitenkin samalla myös yksi koko elvytyspolitiikan tavoitteista: saada varovaiset sijoittajat ottamaan enemmän riskiä ja laittamaan raha kiertoon taloudessa. Kun vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotot ovat heikot, kohtuullista osinkotuottoa tarjoavat yhtiöt näyttävät suhteessa houkuttelevammilta, Penna Urrila muistuttaa.
