Korruptio syö yhden prosentin EU:n bruttokansantuotteesta

Korruptiossa ei ole kyse vain etiikasta, vaan myös taloudelliset tappiot ovat mittavat. Siksi EU-päättäjiltä ja myös jäsenvaltioilta tarvitaan jämäkämpiä toimia korruption kitkemiseksi, vaatii Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK.

EU:n komissio arvioi korruptiosta aiheutuvan EU:n veronmaksajille noin 120 miljardin euron kustannukset vuodessa. Summa on lähes yhtä paljon kuin EU:n kokonaisvuosibudjetti eli yksi prosentti EU:n bruttokansantuotteesta.

Komission selvitysten mukaan EU-maissa esiintyy korruptiota kaikilla julkisen ja yksityisen elämän tasoilla, mukaan lukien poliittinen päätöksenteko sekä oikeus- ja poliisiviranomaiset. Julkisiin hankintoihin sisältyy komission mukaan erityisen korkea korruptioriski. Euroopassa tehdään julkisia hankintoja vuodessa peräti 2,5 triljoonan euron arvosta, mikä antaa mittakaavaa myös korruptioriskille.

Korruption yleisyyttä on selvitetty myös komission Eurobarometri-kyselytutkimuksessa, johon osallistui kansalaisia ja yrityksiä kaikista EU-maista (2013):
• Kolme neljästä EU:n kansalaisesta pitää korruptiota laajalle levinneenä kotimaassaan. Kymmenessä jäsenvaltiossa tätä mieltä oli yli 90 % vastaajista. Yli puolet unionin kansalaisista katsoo, että korruption määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana.
• Noin puolet yrityksistä pitää korruptiota ongelmana liiketoiminnan harjoittamiselle. Yli puolet arvioi, että korruptio on julkisissa hankinnoissa laajalle levinnyttä.

Korruptio murentaa moraalia ja taloutta

Korruptiossa ei ole kyse vain etiikasta vaan myös taloudesta, muistuttaa suomalainen asiantuntija Filip Hamro-Drotz, joka on perehtynyt aiheeseen edustaessaan EK:ta Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK:issä.

– Korruptio vahingoittaa yritysten laillisia edellytyksiä käydä kauppaa, investoida ja kilpailla. Näin se heikentää EU:n sisämarkkinoita, yrittäjyyttä, kasvua ja kilpailukykyä.

Komission selvitysten valossa korruptio on melko vähäistä Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Ilmiö koskee silti myös meitä, sillä Euroopan sisämarkkinoilla toimiessaan suomalaisyritykset altistuvat ongelmalle.

On siis tunnustettava tosiasia, että korruptio on kasvanut Euroopassa ylikansalliseksi ongelmaksi, Hamro-Drotz korostaa. Osana muuta integraatiota myös korruptionvastaisia toimia on hänen mukaansa koordinoitava systemaattisemmin.

Korruptiota torjuttava kaikilla politiikan lohkoilla

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ETSK vaatii päättäväisiä toimenpiteitä korruption kitkemiseksi Euroopassa. Se on vedonnut aiheesta EU:n neuvostoon, komissioon ja parlamenttiin. Hamro-Drotz toimi ETSK:n kannanoton valmistelijana.

ETSK suosittaa EU:ta kehittämään korruptiontorjuntastrategian ja sitä tukevan konkreettisen toimintaohjelman, joihin sitouduttaisiin komission, parlamentin ja neuvoston ylintä johtoa myöten. Korruption ehkäisemisen ja sen edellyttämän läpinäkyvyyden tulisi olla keskeisiä tavoitteita kaikissa EU:n politiikoissa.

ETSK alleviivaa myös jäsenvaltioiden roolia, selvittää Hamro-Drotz:
– Monessa EU-maassa laiminlyödään kansainvälisiä ja eurooppalaisia korruptiontorjuntasopimuksia. EU:n tulisi kannustaa jäsenvaltioita pontevammin sopimusten noudattamiseen.

Korruption torjuntaa tulisi ETSK:in mukaan helpottaa myös lähentämällä jäsenvaltioiden kansallista rikoslainsäädäntö sekä perustamalla Euroopan syyttäjänvirasto. Juridisten toimenpiteiden ohella korostetaan itsesääntelyn ja yritysten eettisten sääntöjen merkitystä korruption ja lahjonnan välttämisessä. Julkisiin hankintoihin osallistuvilta yrityksiltä tulee edellyttää tiukkoja lahjonnan- ja korruptionvastaisia sääntöjä ja käytänteitä. Korruptiontorjunta tulee myös nähdä keinona parantaa Euroopan investointiympäristöä.

Tutustu ETSK:n lausuntoon korruption torjunnasta.

Lisätiedot:
Filip Hamro-Drotz, puh. 040 5108317, sähköposti filip.hamro-drotz@ek.fi.

——————————————————
Taustaa Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta (ETSK)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea eli ETSK on EU:n neuvoa-antava elin, johon on koottu laajasti erilaiset yhteiskunnalliset sidosryhmät. Mukana ovat työnantajien ja työntekijöiden lisäksi erilaiset kansalaisjärjestöt, kuten vaikkapa maanviljelijät ja kuluttajat.
ETSK:in tehtävänä on esittää neuvoja, näkemyksiä ja suosituksia EU:n komissiolle ja parlamentille vireillä olevista direktiivi- yms. lainsäädäntöluonnoksista. Kattavan jäsenistönsä ansiosta ETSK pystyy tarjoamaan monipuolista tietoa päätösten käytännön vaikutuksista yhteiskunnassa.
ETSK:issä toimii kaksi EK:n nimeämää edustajaa – syksyyn 2015 asti Filip Hamro-Drotz ja Ulla Sirkeinen. Jatkossa EK:n edustajina toimivat Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala sekä Jukka Ahtela.