Kuluttajansuojalainsäädännön valvontaan ei tarvita isoja uudistuksia
Kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia selvittänyt työryhmä ehdottaa uudistuksia kuluttajalainsäädännön valvontaan. EK:n mielestä isolle remontille ei ole tarvetta: olemme kuluttaja-asioissa jo EU:n mallioppilaita.
Oikeusministeriön tänään julkistamassa mietinnössä esitetään muun muassa uutta hallinnollista sakkoa, jonka markkinaoikeus voisi määrätä kuluttaja-asiamiehen hakemuksesta markkinointia ja sopimuksentekoprosessia koskevia kuluttajansuojasäännöksiä rikkovalle yritykselle.
Myös aluehallintovirastojen valvontatehtäviä ja toimivaltuuksia kuluttaja-asioissa lisättäisiin.
Järkevän sääntelyn pelisäännöt huomioon
– Elinkeinoelämälle on tärkeää, että kuluttajamarkkinat toimivat ja lainsäädännön noudattamista valvotaan laadukkaasti, EK:ta työryhmässä edustanut asiantuntija Niina Harjunheimo sanoo.
Yhtä tärkeää on pitää kiinni järkevän sääntelyn pelisäännöistä eli säännellä ja muuttaa sääntelyä vain, kun siihen on tarvetta.
– Ja aina, kun tarkastellaan viranomaisten toimivaltuuksia ja mahdollisuuksia käyttää hallinnollisia pakkokeinoja, on tärkeätä huolehtia myös yritysten ja yrittäjien oikeusturvasta, Harjunheimo muistuttaa.
Paljolti näistä syistä EK jätti mietintöön eriävän mielipiteen yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa.
Suomi EU:n parhaimmistoa
Suomi on rankattu kuluttajamarkkinoissa EU-maiden parhaimmistoon. Euroopan komissio seuraa vuosittain niin sanotulla tulostaululla laadullisia muutoksia kuluttajien toimintaympäristössä eri EU-maissa. Suomi oli vertailussa jaetulla ykköstilalla vuonna 2013.
Tulostaulun mukaan suomalaiset ovat suhteessa EU-maiden keskiarvoon tyytyväisempiä markkinoiden toimivuuteen ja luottavaisempia siihen, että heidän oikeuksia kuluttajina suojellaan ja kunnioitetaan.
Yritykset puolestaan kokevat viranomaisten valvovan ja varmistavan kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista aktiivisesti.
– Jos ongelmia ilmenee, valtaosa niistä ratkeaa kuluttaja-asiamiehen ja elinkeinonharjoittajien välisissä neuvotteluissa. Pakkokeinoihin, kuten kiellon määräämiseen, päädytään vain, jos neuvotteluissa ei löydetä ratkaisua, Niina Harjunheimo kertoo.
Kuluttaja-asiamies on turvautunut nykyisistä pakkokeinoista järeimpään eli kiellon määräämiseen vain muutamia kertoja vuodessa.
– Työryhmän työskentelyn aikana ei tullut ilmi, että kuluttajamarkkinoilla olisi sellaisia markkinointia ja sopimuksentekoprosessia koskevia suuren luokan ongelmia, jotka vaatisivat seuraamusjärjestelmän ankaruuden lisäämistä ja uudesta hallinnollisesta sakosta säätämistä.
Ehdotus uudeksi hallinnolliseksi sakoksi muuttaisi seuraamusjärjestelmän nykyistä huomattavasti ankarammaksi.
Keskitetty valvonta perusteltua säilyttää
Kuluttajansuojalain markkinointia koskevia säännöksiä valvoo tällä hetkellä kuluttaja-asiamies keskitetysti niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla.
Mietinnössä aluehallintovirastojen valvontatehtävien ja toimivaltuuksien lisäämistä perustellaan sillä, että pelkästään paikallisesti tai alueellisesti toimivien yritysten valvonta tehostuisi.
Työryhmän työn aikana ei kuitenkaan käynyt ilmi, että tällaiset yritykset olisivat aiheuttaneet kuluttajille ongelmia.
– Työryhmän ehdottamat muutokset aluehallintovirastojen tehtäviin ja toimivaltuuksiin merkitsisivät päällekkäisen valvonnan luomista ja valvonnan hajauttamista kuuteen aluehallintovirastoon, Niina Harjunheimo kommentoi.
Kuluttajansuojalain markkinointia koskevien säännösten soveltaminen valvonnassa edellyttää erityisosaamista sekä ymmärrystä markkinoiden rakenteista ja teknologioiden muutoksista. On myös hallittava sekä Suomen että EU:n oikeuskäytännöt, sillä säännökset perustuvat pitkälti EU-lainsäädäntöön.
– Tällaista osaamista on mahdollista pitää yllä ja parantaa, kun valvonta on keskitetty yhdelle, valvontaa päätoimisesti tekevälle viranomaiselle eli kuluttaja-asiamiehelle.
Keskitetyllä valvonnalla varmistetaan myös toiminnan yhdenmukaisuutta ja elinkeinonharjoittajien oikeusturvaa. Myös tehokas toiminta on mahdollista, kun resursseja ei tarvitse suunnata hallinnon sisäisen ohjaukseen, koulutukseen ja koordinaatioon.
Lue lisää:
Kuluttajatulostaulu (9. painos) ja Kuluttajamarkkinoiden tulostaulu (10. painos)
