Maarit Rossi: Matikasta pitää tehdä merkityksellistä

Matematiikan opetus on ympäri maailmaa jämähtänyt paikalleen. Se on iso virhe, joka tappaa lasten kiinnostuksen matikkaa kohtaan alkuunsa. Pisa-Suomi ei ole tässä poikkeus.

Palkittu matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Maarit Rossi on kriittinen. Matematiikkaa ei oppikirjoissa liitetä elämään ja tehdä siitä lapsille merkityksellistä. Lapset eivät useinkaan saa osallistua opetukseen ja oivaltaa itse matematiikan perusasioita.

‒ Varsinkin matematiikkaa opetetaan yhä liian usein vanhan perinteen mukaan. Onko ihme, että matikka ei maistu, jos lapset ovat matikan tunnilla yhdeksän vuoden aikana äänessä vain silloin, kun he vastaavat kysymykseen? Ja tekevät tehtäviä, jotka eivät mitenkään liity heidän tuntemaansa elämään, Rossi kärjistää.

[kainalojuttu]

Yhdessä pohtimalla opitaan parhaiten

Rossin kokemuksen mukaan matematiikkaa opitaan parhaiten keskustelemalla ja pohtimalla yhdessä.

‒ Keskustelu tunnilla on tärkeää. Lasten pitää käyttää itse matematiikan kieltä, että se pikkuhiljaa terävöityy ja täsmentyy.

‒ Meillä matikanopettajilla on painolastina, että emme ole saaneet itse ajatella riittävästi omassa oppimisessa. Meilläkin oppiminen on voinut mennä niin, että joku on kertonut opittavan asian ja oma oivallus siitä on tullut myöhemmin. Sitä lastia siirrämme kovin helposti eteenpäin.

Mittakaavavirheitä syntyy, koska matikka on etäällä elämästä

Rossi peräänkuuluttaakin monipuolisempia opetusmenetelmiä. Kertomisella ja kuuntelemisella on edelleen paikkansa, mutta lapset pitäisi myös aktivoida ajattelemaan itse.

Jos matemaattisia lainalaisuuksia ei sisäistä, vaikkapa mittasuhteet voivat jäädä täysin hämäriksi. Rossi kertoo esimerkin seuraamistaan beachvolleyn SM-kisoista, joista uutisoitaessa kerrottiin, että kentälle oli kannettu 300 kiloa hiekkaa. Myöhemmin tuli korjaus: 300 000 kiloa.

‒ Tällaisia mittakaavavirheitä löytyy jatkuvasti. Syy on siinä, että matematiikka on viety etäälle elämästä.

Luovuutta, neuvottelutaitoja, joustavuutta

‒ Täytyy tarjota erilaista opetusta, mutta se vaatii opettajalta rohkeutta. Kun hän kuulee, mitä lapset keskustelevat ja näkee, mitä he tekevät, voi pelästyttää, miten vähän he jostakin ymmärtävät. Tämä paljastuu ryhmätöissä.

‒ Matikkahan on järjettömän hieno aine. Se voi antaa mahdollisuuden oivaltaa ja ajatella, nähdä muita ajattelumalleja ja tehdä yhdessä.

‒ Siinä on mahdollista kehittää luovuutta, yhteistyötaitoja, joustavuutta, ryhmässä toimimista, neuvottelutaitoja…kaikkia niitä asioita, joita tulevaisuudessa tarvitaan, Rossi innostuu.

Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot eivät tule ensimmäisenä mieleen, kun matematiikasta puhutaan.

‒ No eivät. On totuttu siihen, että matematiikka on rutiineja. Pitää antaa mahdollisuuksia oivaltaa itse.

Se edellyttää muutamia asioita: aikaa, toisenlaisia oppimateriaaleja ja merkityksellisten teemojen käsittelyä.

Kaksoistunteja, kiitos!

Ensimmäinen hyvä edellytys ovat kaksoistunnit. Annetaan opettajille aikaa tehdä toisin, kokeilla toisenlaisia opetusmenetelmiä. Kaksoistunnit yläkouluun, heti seitsemänneltä luokalta lähtien. Tai miksei jo kuudennelta luokalta, Rossi lisää hetken pohdittuaan.

‒ Kaksoistunti tarvitaan, sillä 45 minuutin oppitunti sitoo kovin. Opettaja menee luokkaan, tarkistetaan kotitehtävät, opettaja kertoo uuden asian, lasketuttaa taululla muutamia tehtäviä. Taitava opettaja kyselee ja ottaa kysymysten avulla lapset mukaan ajatteluun. Sitten lapset laskevat samantyyppisiä tehtäviä kirjasta, annetaan kotitehtävät. Siinä se. Tunti päättyy.

Rossi ottaa esimerkin ”omasta” entisestä koulustaan. Hän toimi 15 vuotta Kirkkonummella Kirkkoharjun koulun rehtorina.

‒ Aloitin matematiikan kaksoistunnit. Se oli opettajista aluksi hieman tuskaista, kun he olivat tottuneet yhteen rakenteeseen. Tavallaan pakotin heidät miettimään, miten kaksi tuntia käytetään.

‒ 20 viime vuotta olen opettanut aina neljän oppilaan ryhminä. Silloin he voivat työskennellä yksin, pareittain tai ryhmässä. Minun tehtäväni on luoda aihealueesta kiinnostava, herättää lapset ja pistää heidät tutkimaan.

Lapsille pitää Rossin mielestä antaa myös isoja teemoja tutkittavaksi. Se voi olla vaikka oman perheen jätehuoltoa tai veden kulutusta. Siinä mittasuhteet konkretisoituvat, ja samaa teemaa voidaan tarkastella eri oppiaineiden näkökulmasta. Ja pitää kiinnostus vireillä.

Autonomia on arvokas asia

Opettajan autonomia on Suomessa vahva. Se on etuoikeus, josta on pidettävä kiinni, painottaa Maarit Rossi. Sen kautta on vapaus löytää itselle soveltuvin opetusmenetelmä, tutustua oppilasryhmiin omalla tavalla ja kehittyä ammatissa.

‒ Kun kierrän maailmalla kouluttamassa, tajuan autonomian voiman. Muualla opettajan kädet on lyöty tiukasti kiinni opetussuunnitelmalla tai testeillä. Opetus ei voi kehittyä, jos on vain keskityttävä pärjäämään  testeissä.

‒ Oppimistyylit ovat erilaisia, opettajat samoin, joten opetusmenetelmienkin pitää olla erilaisia. Tiedämme lasten oppimisesta paljon. Hyödynnetään sitä tietoa!

Kolme kysymystä matematiikan opetuksesta

1. Mikä matematiikan opetuksessa toimii hyvin?

• Se, että matematiikan oppisisältöjä on vähennetty minun työurani aikana. Se on ollut ratkaisevaa. Vähemmän on enemmän. Ymmärrämme muuta maailmaa paremmin lasta ja lapsen kehitystä, ja se näkyy oppisisältöjen määrässä. Aika kannattaa käyttää oikeisiin asioihin.
• Se, että meillä on koulutetut opettajat.
• Se, että meillä ei ole testijärjestelmiä. Siinä liikutaan opettajan autonomian juurilla. Toiminnan vapausasteet ovat ihan ydinasia. Ne pitää vain hyödyntää.

2. Mitä pitäisi kehittää?

• Pitää osallistaa lapset.

3. Mistä itse aloittaisit?

• Aloittaisin kaksoistunnit jo yläkoulusta, heti seitsemänneltä. Se on opettajista ehkä aluksi vähän tuskaista, kun tavallaan pakotetaan miettimään, miten kaksi tuntia käytetään. Silloin täytyy tehdä toisin.
• Täydennyskoulutus kaikille matikanopettajille pareittain tai ryhmänä. Siten he voisivat kokeilla ja reflektoida keskenään kouluun palattuaan.
• Kustantajat rohkeammin ottamaan toisenlaisia oppikirjoja tarjolle. Varmaan myyntiin tähtääminen hidastaa opetuksen muuttumista, kun materiaalit eivät tue sitä

Teksti: Riitta Gullman/ Viestintätoimisto Asiaviesti
Kuva: Marjo Koivumäki/ Studio Apris

Muut osaamistakuu-artikkelit:

Minna Harmanen: Sujuva lukutaito on kaiken oppimisen perusta – ja vaarassa rapautua
Mikko-Jussi Laakso: Oppimisanalytiikka auttaa ennakoimaan oppimisen pulmia 
Mia Gerdt: Polkua peruskoulusta ammattiopintoihin pitäisi tasoittaa
Markku Jahnukainen: Ovatko tukea tarvitsevat oppilaat yhdenvertaisia koko maassa?
Jouni Välijärvi: Koulutustakuusta on syytä siirtyä osaamistakuuseen