Mitä BRIC-maiden jälkeen? Ylihuomisen kasvumarkkinat

Maailman nopeimmin kasvavista kansantalouksista 7/10 sijaitsee lähivuosina Afrikassa. Suomalaiselle cleantechille on kysyntää, kun kehittyvät taloudet ratkovat energiahuollon, luonnonvarojen käytön, ilmastonmuutoksen ja infrastruktuurin haasteita.

Kiinan kasvu ei voi loputtomiin jatkua investointivetoisesti. Muiden ns. BRIC-maiden kasvu on tiukasti sidottu kehittyneiden talouksien kasvuun. Katseet tulee nyt suunnata niihin markkinoihin, joilla ”catch-up” eli hyvinvoinnin kiinniotto on vasta alkamassa, kannustaa EK:n Kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtaja Leena Mörttinen.

Talousihmeitä Saharan eteläpuolelta

Mörttinen haluaa purkaa vanhentuneita stereotypioita, joilla esim. Afrikan manner niputetaan ”menetetyksi maanosaksi”. Faktat puhuvat toista kieltä:

”Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta löytyy menestystarinoita kuten Nigeria, Angola ja Ghana. Niiden talouskehitys on ollut hämmästyttävän vakaata ja kasvuluvut huikeita jo vuosien ajan. ”

Erityisen kiinnostavina Mörttinen pitää niitä markkinoita ja kansantalouksia, joiden linkki länsimaiden talouskriisiin on heikoin. Monet Afrikan talousalueet kehittyvät joko vastoin meikäläisiä suhdannesyklejä tai ne eivät edes korreloi yleisten suhdanteiden kanssa.

Afrikkaa ei voi hoitaa etänä

Naps Systems on suomalaisen cleantechin pioneereja, joka on jo 30 vuoden ajan toimittanut aurinkoenergiajärjestelmiä myös matalan infran maihin, Saharasta Antarktikseen.

Energiainnovaatioiden markkinapotentiaali on huikea, mutta hajautetussa energiantuotannossa tulot koostuvat usein pienistä puroista. Kun yksikköhinta on saatu alas, volyymit nousevat suuriksi, kuten aurinkosähkön kohdalla on viime vuosina nähty. Yhteen kohdemaahan räätälöity ratkaisu voi olla monistettavissa moniin naapurimaihinkin, Naps Systemsin toimitusjohtaja Timo Rosenlöf muistuttaa:

”Afrikka-ennakkoluulot on unohdettava ja mentävä itse paikan päälle luomaan verkostoja ja hakemaan markkinatietoa. Tuodut henkilöresurssit eivät korvaa paikallisia avainhenkilöitä. Menestys luodaan ruohonjuuritasolla.”

Katto pään päälle – radikaaleja ratkaisuja perustarpeisiin

Myös Earth House Systemsin toimitusjohtaja Sami Juola korostaa paikallisuutta.

”Perinteisellä vientiajattelulla ei uusilla markkinoilla pärjää. Tuote pitää räätälöidä paikallisiin oloihin ja toteuttaa paikallisin verkostoin. Näin saavutetaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen hyväksyntä, jonka merkitystä ei Suomesta käsin ehkä aina nähdä. ”

Start-up-yrityksen päätuote on slummeihin ja katastrofialueille tarkoitetut edulliset majoitusrakenteet. Kyse on kokonaisratkaisusta, jossa Earth House kumppaneineen vastaa fyysisestä talorakenteesta, sen kokoamisesta ja viimeistelystä sekä energia-, saniteetti- ja vesiratkaisuista.
Earth Housen taloratkaisu on pilotoitu mm. Intiassa. Kuvassa pienoismallin viimeistelyä Biharin osavaltiossa (valokuva Earth House).

Kohdemaassa pitkään toimineet avustusjärjestöt voivat olla suomalaisyritykselle arvokas kumppani. Infra- ja cleantech-hankkeet ovat myös humanitääristen järjestöjen intressissä, joten yhteinen sävel voi löytyä yllättävänkin helposti. Modernit kansalaisjärjestöt ovat huippuorganisaatioita, joissa ymmärretään liiketoiminnan ja kestävän kehityksen linkki, Juola kiittelee.

Kehittyvät markkinat ponnahduslautana

Vaisalan reitti sääjärjestelmien markkinajohtajaksi on edennyt kiinnostavaa kautta. Etelä-Afrikassa ja Etelä-Amerikassa jo 60-luvulla käynnistetty oma toiminta on tukenut etenemistä kypsille markkinoille.

Yllättäen Vaisalalla ei enää ole yhtään omaa toimipistettä Afrikassa, kertoo johtaja Panu Partanen:

”Paikallisuus on välttämättömyys, mutta sitä varten emme tarvitse omaa Afrikan-toimistoa. Sitäkin tärkeämpiä ovat kohdemarkkinoilla toimivat luottokumppanit. Heiltä saamme myynti-leadit. Jos leadejä jäisi bongaamaan Maailmanpankin tietokannoista, kaupat olisivat menneet moneen kertaan sivu suun.”

Team Finland -henkeä myös kehittyville markkinoille

EK toivoo Suomeen lisää cleantech-menestyjiä ja rohkeita liikkeellelähtöjä. Toiminta vaatii kuitenkin paljon tietoa projekteista ja olosuhteista, hyviä yhteyksiä paikalliseen hallintoon ja yleensä myös kehitysrahoitusta.

Jotta uusien markkinoiden potentiaali saadaan hyödynnettyä, Suomen päässä tulee helpottaa yritysten pääsyä kehitysyhteistyöhankkeisiin. Tämä edellyttää muun muassa byrokratian keventämistä sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön tiivistämistä Team Finlandin hengessä. Tässä poliittiset päättäjät ja viranomaiset avainasemassa.

Leena Mörttisen videokommentti: Cleantechin katseet Afrikan kirimarkkinoille

10.1. pidetyn toimittajatilaisuuden presentaatiot (PDF):

Leena Mörttinen, EK
Timo Rosenlöf, NAPS Systems
Sami Juola, Earth House Systems
Panu Partanen, Vaisala

Lisätiedot:

Johtaja Leena Mörttinen, EK, puh. 09 4202 2533, etunimi.sukunimi@ek.fi
Toimitusjohtaja Timo Rosenlöf, Naps Systems Oy, puh. 040 860 9656 , etunimi.sukunimi@napssystems.com, http://www.napssystems.com/fi
Johtaja Panu Partanen, Vaisala Oy, puh. 040 581 0202, etunimi.sukunimi@vaisala.com, www.vaisala.fi
Toimitusjohtaja Sami Juola, Earth House Systems, puh. 050 320 7577, etunimi.sukunimi@earthhouse.fi, earthhouse.fi

Ruotsin kehityshankerahoittaja Swedfundin raportti: Sub Sahara Africa – ready for take off (ruotsiksi)