Nokian Kaisa Olkkonen varoittaa ylisääntelystä ja lainsäädännön siiloista

Nokian edunvalvonnasta globaalisti vastaava Kaisa Olkkonen puhuu lämpimästi sisämarkkinoiden puolesta. Jopa niin, että markkinoitaan kehittävät alueet muualla maailmassa voisivat ottaa niistä oppia.

Kaisa Olkkonen myöntää, että EU:lla toki on omat haasteensa sisämarkkinoiden kanssa. Silti hän luettelee useita perusteluja, miksi nämä markkinat ovat elintärkeitä ja miksi niiden toimintaa pitää koko ajan parantaa.

– Hyötyjiä on runsaasti. Sisämarkkinat vauhdittavat sekä suuria että pieniä yrityksiä ja niistä koituu etua sekä yksittäisille kuluttajille että yhteiskunnalle, Kaisa Olkkonen summaa.

Globaaleille toimijoille sisämarkkinat ovat kriittisen tärkeät. Ne tarjoavat ”skaalaa” eli markkinoiden suuresta koosta syntyvää hyötyä.

– Ja kun markkinoilla on riittävästi skaalaa, ne houkuttelevat investointeja. Siitä syntyy vetovoimaa ja kilpailukykyä, joita Eurooppa kaipaa erityisen paljon juuri nyt, Kaisa Olkkonen muistuttaa.

Toisaalta myös pk-yritysten kynnys päästä kokeilemaan siipiään suurille yhtenäisille markkinoille madaltuu. Kiinassa ja Yhdysvalloissa pk-yritykset pääsevät nyt heti ”kotiovelta” valtaville markkinoille, jotka ovat jo lähtökohdiltaan yhtenäiset.

– Siihen pitää tähdätä myös Euroopassa.

Kuluttajille sisämarkkinat puolestaan näyttäytyvät muun muassa laajempana palvelutarjontana sekä innovatiivisten tuotteiden saamisena nopeammin tarjolle.

EU ei päätä mitään yksin, jäsenmaat päättävät

Kaisa Olkkonen on aloittanut tänä syksynä puheenjohtajana elinkeinoelämän eurooppalaisen etujärjestön BusinessEuropen sisämarkkinakomiteassa.

Komitea linjaa eurooppalaisen elinkeinoelämän näkemyksiä sisämarkkinoiden kehittämisestä ja antaa tarvittaessa ”talon sisäistä ohjeistusta” komitean alaisille työryhmille, kun ne käsittelevät vaikkapa lainsäädäntöehdotuksia.

Kaisa Olkkonen johtaa puhetta elinkeinoelämän eurooppalaisen etujärjestön BusinessEuropen sisämarkkinakomiteassa.

Puheenjohtaja edustaa eurooppalaista elinkeinoelämää sisämarkkina-aiheisissa tapaamisissa esimerkiksi Euroopan komission ja parlamentin kanssa. EU:n lainsäädäntökoneisto kuuntelee BusinessEuropen näkemyksiä.

– Tavoitteena on, että pystyisimme antamaan elinkeinoelämästä vahvaa ruohonjuuritason palautetta Brysselissä tehtävään EU-lainsäädäntötyöhön. Pitää muistaa, että Bryssel ei säädä mitään yksin vaan kaikkeen uuteen tai uudistettavaan sääntelyyn tarvitaan jäsenmaiden hyväksyntä.

– Toisaalta haluamme välittää tietoa jäsenmaille komission suunnitelmista niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Mitä aiemmin jäsenmaat pääsevät vaikuttamaan lainsäädännön kehittämiseen, sitä paremmin koko säädösprosessi voi mennä, Kaisa Olkkonen sanoo.

Euroopassa eletään juuri nyt suuren yhteiskunnallisen murroksen aikaa. Liiketoimintamallit ja markkinat muuttuvat; esiin nousee uusia ilmiöitä: jakamistalous, avoin data, esineiden internet…

– Asiakokonaisuudet ovat todella laajoja! On erittäin tärkeää, että koko eurooppalainen elinkeinoelämä, teollisuus ja palvelut, istuu yhteisen pöydän ääressä miettimässä niitä unionin mittakaavassa.

Konkreettista sisältöä sisämarkkinakomitean työlle antavat Kaisa Olkkosen mukaan komission kaksi laajaa strategiaa: viime keväänä julkistettu digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja pian julkistettava sisämarkkinastrategia. Kummankin alle on listattu iso joukko toimenpiteitä.

Kaisa Olkkonen arvioi, että komiteassa tullaan käsittelemään paljon esimerkiksi sitä, miten EU huolehtii sisämarkkinalainsäädännön soveltamisesta käytäntöön. Mitkä ovat jäsenmaiden velvollisuudet viedä tätä lainsäädäntöä kansalliseen lainsäädäntöön? Kuinka paljon voidaan säätää omia poikkeuksia ja millä perusteilla?

Muutoksessa maltti on valttia lainsäätäjälle

Globaalissa edunvalvontatyössään Kaisa Olkkonen on oppinut arvostamaan eurooppalaista lainsäädäntökulttuuria, joka on läpinäkyvää, tasapainoista ja ennakoitavaa. Näin ei välttämättä ole kaikissa maailman kolkissa.

Hän kuitenkin lähettää terveisiä eurooppalaisille lainsäätäjille:

– Aina kannattaisi ensin harkita huolellisesti, tarvitaanko muuttuneissa oloissa tai jonkin uuden ilmiön noustessa sääntelyä vai selvittäisiinkö jo olemassa olevalla. Nyt vaikuttaa hieman siltä, että on heti kiire päästä tekemään uutta sääntelyä.

– Pitää myös varoa, ettei lainsäädäntöä valmistella siiloissa eikä liian tiukasti sidottuna johonkin tiettyyn toimialaan, Kaisa Olkkonen painottaa.

Elinkeinoelämän eri alat lähenevät koko ajan toisiaan ja muuttuvat yhä samankaltaisemmiksi. Jos lainsäädäntö on laadittu siilossa tai tiukasti sidoksissa johonkin tiettyyn alaan, joudutaan helposti siihen, ettei sääntely kohtele kaikkia pelaajia tasavertaisesti. Tai että tulee päällekkäistä, jopa ristiriitaista sääntelyä.

Lainsäätäjältä edellytetään huolellisuutta: on pystyttävä miettimään etukäteen, millaisia vaikutuksia uudella sääntelyllä tulee olemaan.

Kaisa Olkkonen vinkkaa ottamaan tässä esimerkkiä Yhdysvalloista ja Etelä-Koreasta:

– Keskustellessani näiden maiden lainsäätäjien kanssa on noussut usein esiin, että yhteiskunnan ja elinkeinoelämän suuressa murrosvaiheessa kannattaa ensin katsoa aika rauhassa, mitä tapahtuu. Vasta sitten, kun pystytään tunnistamaan todellisia haasteita, ryhdytään sorvaamaan lakeja.

– Jos lainsäätäjä yrittää ennakoida, mitä tulee tapahtumaan, se ei todennäköisesti johda kovin hyvään lopputulokseen. Sillä eihän kukaan varmasti tiedä, mihin suuntaan kehitys etenee.