Nuorisotakuussa etsittävä kestäviä ratkaisuja

Nuorisotakuu on hallituksen lupaus nuorille. Onko nuorisotakuu kokoelma temppuja vai pitkäntähtäimen suunnitelma nuorten työllisyyden parantamiseksi?

Nuorisotakuu tuli voimaan 1.1.2013. Monia päätöksiä nuorten koulutukseen ja työhön pääsyn helpottamiseksi on tehty. Osa toimista alkaa myöhemmin tai vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä.

Takuun toteutuminen on herättänyt keskustelua, kun nuorisotyöttömyys ei toimenpiteistä huolimatta ole lähtenyt laskuun. Olennaista ei kuitenkaan ole työttömyyslukujen lyhytjänteinen seuranta. Aina on muistettava talouden ja työllisyyden realiteetit ja että nuorisotyöttömyys on korostetun suhdanneherkkää. Huonoina aikoina työmarkkinoille tulevien työttömyys kasvaa nopeimmin. Yrittämisen ja työllistämisen yleisten edellytysten parantaminen onkin paras tapa parantaa myös nuorten työllisyyttä.

Nuorisotakuun lähtökohdista ensisijaista on, että kaikki saavat ammatilliset perusvalmiudet työntekoon. Valtaosa nuorista valmistuu perinteisesti ammatillisessa tai akateemisessa koulutusputkessa. Osalle on oltava tarjolla mahdollisuuksia kokeilla eri ammatteja työpajoissa tai työpaikoilla sekä joustavia, työelämäläheisiä opiskelumuotoja.

Työkokeiluja tarvitaan

Rakennusteollisuus RT ja Rakennustyöväen liitto ovat yhdessä luoneet mallin, jossa työttömille ja kouluttamattomille nuorille tarjotaan yhteistyössä työhallinnon kanssa mahdollisuus tutustua rakennusalaan. Malliin sisältyy nuorten kartoitus ja uravalmennus, työkokeilu ja määräaikainen työsuhde. Tavoitteena on saada nuoret innostumaan alasta ja hakeutumaan alan koulutukseen.

Mallin toteuttamisen esteeksi on noussut se, että toimenpiteitä ei voida järjestää yrityksissä, joissa on meneillään lomautuksia tai jotka ovat hiljattain irtisanoneet työntekijöitä. Rakentamisen projektiluontoisuuden vuoksi jokaisessa suuressa alan yrityksessä on lomautuksia jossain päin Suomea koko ajan. Tästä seuraa, että alan suuret yritykset, joilla olisi osaamista, resurssit ja halua parantaa nuorten asemaa, eivät voi sitä tehdä.

Ongelman ratkaisuksi on tekeillä lainmuutos, joka mahdollistaisi työkokeilut myös yrityksissä, joissa on lomautuksia tai irtisanomisia. Se edellyttäisi alan työnantaja- ja työntekijäliittojen sopimusta asiasta.

– Rakennustyöväen liitossa tunnutaan ymmärtävän, etteivät kouluttamattomat nuoret vie alan ammattilaisten työpaikkoja. Se olisi syytä hyväksyä laajemminkin, toteaa työvoimapolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen EK:sta.

Nuorten ohjauspalvelut kuntoon

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat ehdottaneet osana ammatillisen koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistä koskevaa ehdotuskokonaisuutta Avoin ammattiopisto -toimintamallin käyttöönottoa nuorten ohjauksen parantamiseksi.

– Alle 25-vuotiaat nuoret ei ole yhtenäinen kohderyhmä, vaan jokaisella nuorella on oma elämäntilanteensa ja kiinnostuksen kohteensa. Ohjauspalvelut ovat keskeisessä roolissa, jotta vailla työtä ja koulutusta olevat  nuoret saataisiin koulutukseen ja sitä kautta työelämään, toteaa koulutusasiantuntija Mirja Hannula EK:sta.

– Hyviä esimerkkejä vailla työtä ja koulutusta olevien nuorten ohjauspalveluista löytyy esimerkiksi Pohjois-Karjalasta, jossa Avoin ammattiopiston Ohjaamo palvelee nuorisotakuun kohderyhmää, jatkaa Hannula.

Pohjois-Karjalan avoimessa ammattiopistossa nuorella on mahdollisuus saada ohjausta palveluihin oman tilanteensa mukaisesti ja hän voi myös jatkaa kesken jääneitä opintojaan yksilöllisenä työvoimapoliittisena koulutuksena.

Hallituksen kärkihanke nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan.

Lue lisää
Hallituksen tiedote nuorisotakuusta
Pohjois-Karjalan avoin ammattiopisto

Lisätietoja:
Asiantuntija Mirja Hannula
puh. 040 5002506
etunimi.sukunimi@ek.fi

Asiantuntija Mikko Räsänen
puh. 040 722 4100
etunimi.sukunimi@ek.fi