Nuorten asia ja Suomen tulevaisuus kiinnostivat Pohjanmaalla
EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta veti Vaasassa ja Seinäjoella tiistaina 14. huhtikuuta järjestetyissä Palkkaa nuori – pelastetaan Suomi -kampanjan tilaisuuksissa salit täyteen väkeä.
Alahuhta haastoi pohjalaiset yritykset palkkaamaan nuoria sankoin joukoin kesätöihin ja työharjoitteluun. Hän kannusti työnantajia hyödyntämään oppisopimusta ja muita palkkatukia nuorten työllistämiseksi.
EK:n yhdessä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarien kanssa järjestämissä tilaisuuksissa keskusteltiin paitsi nuorten asiasta, myös laajemmin Suomen talouden tilasta. Yleisö tenttasi Alahuhtaa muun muassa siitä, miten teollisuus säilyisi Suomessa kilpailukykyisenä vastaisuudessakin.
Työllistämiskampanja ja EK:n viestit tulevalle hallitukselle päätyivät myös televisioon, radioon sekä useisiin lehtiin.
Unelma-ammatit esille jo lasten värityskirjoihin!
Keskustelussa nousi esiin koulutuksen suuri rooli. Työelämätietoutta ei saa viivästyttää korkeakoulutukseen, vaan sitä pitää olla jo peruskoulussa.
Yleisöstä todettiin, että siinä missä lasten mielissä poliisi ja palomies ovat unelma-ammatteja, tätä unelma-ammattien kirjoa pitäisi laajentaa. Lasten värityskirjoissa voisi olla moottoreita ja insinöörejä paloautojen lisäksi. Suomalaiset insinöörit kehittävät entistä vähemmän energiaa ja materiaaleja käyttäviä prosesseja, säästävät luontoa ja edistävät kestävää kehitystä.
Vaasassa on kansainvälisesti kilpailukykyinen teollinen klusteri. Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Juha Häkkinen totesikin, että vienti vetää muun maan keskiarvoa huomattavasti paremmin.
Teollisuuden työpaikkoja on syntynyt Pohjanmaalle jopa lisää. Siitä huolimatta nuorten työllistäminen on haasteellista erityisesti vaikeina aikoina.
Robotti luo 3–4 uutta työpaikkaa
Seminaarin jälkeen päästiin katsomaan teollista toimintaa myös käytännössä. Yritysvierailulla ABB:llä nähtiin paljon nuoria töissä – myös kesätyöntekijänä aloittanut ja sittemmin vakinaisen työpaikan saanut Kimmo Pylkkö.
– Kyllä sillä kesätyöpaikan saamisella oli suuri merkitys. Pääsin kiinni työelämään ja sain tienata omaa rahaa. Nuorten ei ole nykyään helppo saada töitä, kun aina vaaditaan sitä työkokemustakin.
Suomalaisia eri alojen osaajia tarvitaan kehittämään aivan uudenlaista yhteiskuntaa, liiketoimintaa ja teknologiaa, jossa robotit hoitavat raskaat rutiinityöt hoitaakseen.
ABB:llä robotisaatio on kehittynyt huippuunsa. Robotiikan kehittymisen uskotaan tuovan teollisia työpaikkoja jopa takaisin Suomeen eikä päinvastoin, kuten usein pelätään. ABB:n teknologiajohtaja Heikki Uusitalo muistutti, että jokainen digitalisaation kautta syntynyt robottityöpaikka luo mukanaan kerrannaisvaikutuksena 3–4 muuta uutta työpaikkaa.
Nuori töihin matalalla kynnyksellä
Myös Seinäjoella nuorten asia puhutti yleisöä. Kyse on tärkeästä teemasta. Erityisesti matalan kynnyksen työllistämistä toivottiin helpotettavan – nuori pitäisi voida palkata helposti töihin esimerkiksi päiväksi tai viikoksi.
– Tutustu työelämään ja tienaa -mallia pitäisi käyttää enemmän, totesi Nuorille töitä -kampanjan vetäjä, johtava asiantuntija Heidi Marttila EK:n viestinnästä.
– Malli sallii jopa yläkouluikäisen palkkaamisen kahden viikon jaksolle. Nuori saa siitä palkkaa pääsääntöisesti 335 euroa, mutta mikä tärkeintä, hän saa arvokasta työkokemusta sekä oikean työtodistuksen.
Atria palkkaa ja perehdyttää yli 600 kesätyöntekijää
Atrian liiketoiminta-alueen johtaja Mika Ala-Fossi kertoi nuorten rekrytoinnin merkityksestä Atrialle. Elintarviketeollisuus on Euroopan suurin teollisuudenala, ja Suomessakin Atrialla on 2 500 työntekijää.
Tulevana kesänä Atria palkkaa yli 600 nuorta kesätöihin. Lähtökohta rekrytoinnissa on, että työura voi olla potentiaalisesti täydet 40 vuotta.
– Kesätyöntekijöiden joukosta löytyvät tulevaisuuden tekijät. Itsekin olen tullut nuorena poikana Itikan tehtaalle käristemakkaran kepittäjänä. Atria tarjoaa nuorille oikeita töitä esimerkiksi pakkaamisen, teurastuksen ja myynnin parissa.
Jokainen kesätyöntekijä käy läpi kahden viikon perehdytysjakson, jolla hän tutustuu työelämän käytäntöihin, työturvallisuuteen sekä vastuun ottamiseen ja kantamiseen.
Toimitusjohtaja Juha Gröhn on työskennellyt Atrialla jo vuodesta 1990.
– Jokainen kesätyöntekijä on meille potentiaalinen tulevaisuuden atrialainen. Panostamme paljon uusien työntekijöiden koulutukseen sekä työssä oppimisen että oppisopimuksen kautta.
– Suureksi iloksemme kesätyöntekijöillä teettämämme tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suosittelisi Atriaa työpaikkana. Se on meille työnantajana merkki siitä, että olemme onnistuneet jossakin nuorten kanssa.
Atrian lihanjalostamotehtaalla tehdään paljon perinteistä ruumiillista työtä, mutta toisin kuin monilla muilla teollisuuden aloilla, kyse ei ole katoavista työpaikoista.
– Hyvän lihanleikkaajan koulutus kestää kaksi vuotta, eikä tehtävää voi automatisoida. Panostammekin laadukkaaseen koulutukseen.
