Odotettu ratkaisu ns. in-house -yhtiöiden määräysvallasta

Markkinaoikeus on antanut odotetun ja merkittävän ratkaisun ns. Sarastia-tapauksessa. Markkinaoikeus toteaa, että hyvinvointialueella ei ole yksin eikä yhdessä muidenkaan hankintayksiköiden kanssa todellista määräysvaltaa yhtiössä eli kyse ei ole sidosyksikköasemasta. Talous- ja henkilöstöhallinnon yritys Sarastia ei ole markkinaoikeuden mukaan ns. in-house -yhtiö, jolta hyvinvointialue voisi ostaa kilpailuttamatta tavaraa tai palveluita. Oikeus katsoi myös, ettei perusteita suorahankinnalle ole olemassa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto Seuraamusmaksuesitys

https://www.kkv.fi/ajankohtaista

Elinkeinoelämän järjestöt tekivät Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) toimenpidepyynnön marraskuussa 2022. Siinä pyydettiin KKV:tä tekemään esitys markkinaoikeudelle, jotta markkinaoikeus voisi todeta, että Sarastia ei ole Vantaa-Kerava hyvinvointialueen sidosyksikkö. Järjestöt totesivat toimenpidepyynnössään, että itse asiassa Sarastian koko toiminta on nykymuodossaan hankintalain vastaista.

– Sarastialla on merkittävä määrä ns. pienomistajia, jotka eivät markkinaoikeuden ratkaisun valossa käytä siihen määräysvaltaa. Yhtiön rakenne on kestämätön. Vastaavia omistusrakenteita Suomessa on lukuisia – Sarastia on vain ns. jäävuoren huippu, toteaa johtava asiantuntija Annaliisa Oksanen.

– Ratkaisu oli odotettu, ja sillä on yhteiskunnallista merkitystä. Nähtäväksi jää, miten nopeasti kunnat ja hyvinvointialueet saavat hankintansa lailliseen järjestykseen. Selvää on, että entiselle menolle on nyt tullut stoppi. Yhden markkinaoikeuden ratkaisun täytyy riittää, eikä muita toimenpidepyyntöjä pitäisi tarvita, Oksanen sanoo.

EK liputtaa terveen ja reilun kilpailun perään. Vain kilpailuttamalla kaikki hankinnat, voidaan varmistua oikeasta hinnasta ja laadusta. Yhteiskunnallisesti järkevänä in-house toimintana voidaan pitää esimerkiksi suhteellisen pieniä, alueellisia yksiköitä, jotka palvelevat omistajakuntiaan niiden kilpailutuksissa – ja antavat näin markkinoille ja yrityksille aidon mahdollisuuden.

– Kaksoisrooleista, joissa yhtiöt toimivat sekä palveluntuottajana että kilpailuttajana, pitäisi luopua. Jättimäisten in-house yhtiöiden aika on joka tapauksessa nyt ohi.

Suomalaiset yritykset tarvitsevat kasvua. Julkisen sektorin tarjoama liiketoimintapotentiaali on valtava. Julkisten hankintojen osuus Suomen BKT:sta on 20 %. Myös elinkeinoelämällä ja sen järjestöillä on tärkeä tehtävä tämän liiketoimintapotentiaalin markkinoinnissa.