Opettajakin oppii jalkautumalla työpaikalle
Ravintola-alan opettaja Marika Leppänen käy sparraamassa työpaikoilla opiskelijoita heidän työvuoroissaan. Toimintatapa saa paljon kiitosta opiskelijoilta ja yrityksiltä.
Ammattiaineiden opettaja Marika Leppänen opettaa ravintola- ja catering-alaa Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa. Hän on kouluttanut pitkään nuoria ja on tyytyväinen ammatillisen koulutuksen suuntaan viime vuosina.
”Isoin muutos on ollut, että yhteistyö työelämän kanssa on entisestään tiivistynyt. Niin pitääkin olla. Me opettajat haluamme nuoria työelämään ja saamaan sitä osaamista, jota työpaikoilla tarvitaan juuri nyt”, Leppänen sanoo.
Opiskelun siirtyminen entistä enemmän työelämään muuttaa myös opettajan työnkuvaa. Leppänen käyttää paljon työaikaansa työpaikoilla, joissa opiskelijat ovat kulloinkin työskentelemässä.
”Tärkeintä on reagoida asioihin heti, jos opiskelijalla on työpaikalla jokin ongelma tai huolenaihe. Mutta tärkeää on olla läsnä muutenkin ja muistaa antaa myös positiivista palautetta.”
Käytännönläheinen oppiminen kiinnostaa
Aada Inkeroinen opiskelee Tredussa kokiksi ja saa valmiudet toimia myös tarjoilutehtävissä suorittamalla anniskelupassin. Hän on tehnyt opintoihin liittyvää työtä useassa Tampereen ravintoloissa
”Käytännönläheinen oppiminen on nuorille älyttömän hyvä juttu. Saamme työelämässä juuri tämän hetken tiedot ja taidot, joita tarvitaan.”
Inkeroinen on tyytyväinen Marika Leppäsen sparraavaan otteeseen opetuksessa.
”Marika ei ole vain opettaja, vaan pikemminkin rinnalla kulkeva ystävä. Hän ei tyrkytä neuvojaan, mutta häneltä voi aina kysyä, jos tarvitsee apua.”
Ravintolassa työskentelyn aikana kysymyksiä voi tulla esimerkiksi näytöistä, joilla opiskelijan on osoitettava oppineensa vaaditut taidot. Opettajan apua saattaa tarvita myös silloin, kun työpaikalla on määriteltävä opiskelijan työtehtävät.
”Jos en ole itse saanut vastausta johonkin kysymykseen, niin Marika pyrkii vastaamaan ja selvittämään asian tosi pian.”
Yrityskin hyötyy aktiivisesta otteesta
Leppäsen opiskelijat pitävät töissä sähköistä päiväkirjaa. Puhelimella ja Whatsapillakin viestitellään ahkerasti puolin ja toisin.
”Tärkeintä on kuitenkin käydä säännöllisesti työpaikoilla”, hän painottaa.
Välillä opettajalla on itselläkin työvaatteet mukana, ja töitä tehdään muutama tunti yhdessä opiskelijan kanssa.
”Ravintolasaliin töihin ´soluttautuminen´ on hyvä tapa saada tuntumaa, missä työpaikalla mennään. Se on myös tapa välittää opiskelijalle innostusta ja intohimoa, jota minulla on tätä työtä kohtaan.”
Oppilaitoksen aktiivinen ote on tärkeää myös yritykselle, sanoo Solo Sokos Hotel Tornissa tarjoilijana työskentelevä Marianna Boström. Hän toimii varsinaisen työnsä ohella opiskelijoiden työpaikkaohjaajana.
”Toivoisin, että kaikki opettajat olisivat kiinnostuneita, mitä opiskelijoille kuuluu työpaikalla. Itsellekin tulee ohjaajana varmempi olo, kun saa tukea oppilaitoksesta”, Boström toteaa.
Hänen mukaansa opettajan tiivis yhteydenpito säästää myös yrityksen aikaa. Työpäivät ovat usein hektisiä, eikä yrityksen työpaikkaohjaaja ennätä aina käydä kaikkia asioita läpi opiskelijan kanssa.
”Opettaja tukee perehdytyksessä. Aikaa säästyy myös siinä, että tieto kulkee tehokkaasti ilman viivytyksiä puolin ja toisin”, Boström huomauttaa.
Työpaikkaohjaajan rooli on Leppäsen mielestä keskeinen opiskelijan onnistuneelle työkokemukselle.
”Hyvä ohjaaja on opiskelijan suurin tuki. Hän myös tuntee tutkinnon edellyttämät ammatilliset vaatimukset”, Leppänen korostaa.
Yritysten kannattaa hänen mielestään panostaa ohjaukseen ja ylipäätään siihen, että opiskelija pääsee tekemään mielekkäitä ja koulutustaan vastaavia työtehtäviä.
”Jos työharjoittelu hoidetaan hyvin puolin ja toisin, se on yritykselle mainio tapa saada itselleen hyviä työntekijöitä. Esimerkiksi ravintola-alalla pula osaavasta henkilökunnasta on kova”, Leppänen muistuttaa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran amisuudistuu.fi-sivustolla.
Teksti: Matti Remes
