Parempaa EU-sääntelyä paremmilla vaikutusarvioinneilla

Marraskuussa kautensa aloittava uusi Euroopan komissio antaa aiempaa enemmän painoa paremmalle sääntelylle. Elinkeinoelämän mielestä oli jo aikakin herätä liiallisesta sääntelystä aiheutuviin kielteisiin vaikutuksiin.

Kautensa pian päättävä Euroopan komissio on korostanut paremman sääntelyn ja siihen liittyvien kehittämishankkeiden roolia. Esimerkiksi viime kesänä komissio järjesti julkisen kuulemisen siitä, miten säädösten vaikutusten arviointia ja sidosryhmien osallistumista lainsäädäntötyöhön pitäisi ohjeistaa.

Uudessa komissiossa parempi sääntely saa vahvan jalansijan: ensimmäistä kertaa se on määritelty yhden komissaarin vastuulle, komission varapuheenjohtajalle Frans Timmermansille.

Komission tavoitteena on ottaa muun muassa suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteet nykyistä paremmin huomioon, ettei sääntelystä tule liian yksityiskohtaista ja jäsenvaltioiden erot voidaan ottaa joustavasti huomioon.

– Vaikutusarviointien ja sidosryhmien osallistumisen tehostaminen on olennaista EU:n tulevia sääntelyehdotuksia tai ideoita selvitettäessä, EK:n asiantuntija Hannu Ylänen sanoo.

– Juuri sidosryhmiltä saatava palaute ja tarpeeksi lähelle käytännön liike-elämää tuleva vaikutusarviointi mahdollistavat joustavamman ja vähemmän turhia velvoitteita sisältävän sääntelyn aikaansaamisen.

Sääntelyn todelliset kustannukset valokeilaan

EU:n sisämarkkinat edellyttävät luonnollisesti sääntelyä, joka yhdenmukaistaa toimintaa ja menettelyjä. Sääntely ei kuitenkaan saa olla liian tiukkaa ja yksityiskohtaista.

Hannu Yläsen mukaan EU-alueen yritysten kilpailukyvyn kannalta on olennaisen tärkeää, että sääntelyyn ja sen aiheuttamiin todellisiin kustannuksiin kiinnitetään nyt korostetun paljon huomiota.

– Vaikutusten tehokas arviointi tuottaa objektiivista tietoa sääntelyn hyödyistä, haitoista, kustannuksista, riskeistä, ongelmista ja muista seurauksista. Tämän informaation saamiseksi kaikki olemassa olevat vaihtoehdot pitää analysoida tasapuolisesti.

– Näin ei valitettavasti aina tapahdu ja hankkeita viedään eteenpäin selkeästi yksipuolisen tai ainakin puutteellisen arvioinnin pohjalta. Komission oman vaikutusarviointitoimielimen (Impact Assssessment Boardin) vaikutusvaltaa ja riippumattomuutta pitäisikin lisätä, Hannu Ylänen korostaa.

Tarvittaessa toimielimen pitäisi voida pysäyttää sääntelyehdotuksen eteneminen entistä vahvemmin ja vaatia lisää arviointeja ehdotuksen vaikutuksista.

Laadukkuutta ja yksityiskohtaisuutta tiedonkeruuseen

Yksi tyypillinen tapa, jolla komissio kerää tietoa sidosryhmiltä eri jäsenmaista, on julkinen kuuleminen (konsultaatio). Netin kautta toteutettavalla kyselyllä tiedustellaan näkemyksiä jonkin lainsäädäntöhankkeen mahdollisista haitoista, hyödyistä, kustannuksista ja muista vaikutuksista.

– Valmiit nettikyselyt ovat usein osoittautuneet käytännössä ongelmallisiksi, koska kysymykset ja vastausvaihtoehdot jäävät liian yleisluonteisiksi tai tulkinnanvaraisiksi. Varsinkin yrityksissä työskentelevät vastaajat antavat usein palautetta, että kyselyihin on hankalaa vastata, Hannu Ylänen kertoo.

Sidosryhmäosallistumista pitäisikin kehittää edelleen. Erityisesti laajoissa lainsäädäntöhankkeissa olisi suosittava osallistavia tiedonkeruumenetelmiä sekä roadshow-tyyppisiä keskustelutilaisuuksia.

– Sidosryhmien osallistumisohjeistuksen päivittäminen on paikallaan, ja esimerkiksi kyselyjä pitäisi voida kohdistaa vastaisuudessa tarkemmin vain tiettyihin sidosryhmiin.

– Nähtäväksi kuitenkin jää, miten oikean ja tasapuolisen kuvan komissio kykenee muodostamaan kustakin tilanteesta kerättyjen vastausten perusteella. Halukkuus ja mahdollisuudet vastata kyselyihin vaihtelevat suuresti EU-maissa, Hannu Ylänen muistuttaa.

Elinkeinoelämän mielestä on erittäin tervetullutta, että komissio ja EU:n muutkin instituutiot ovat heränneet liiallisesta sääntelystä aiheutuviin kielteisiin seurauksiin.

– Toivottavasti uusi asenne myös näkyy aidosti EU:n tulevassa toiminnassa. Valitettavan usein hankkeiden jatkovalmistelussa poliittiset paineet ja tavoitteet vesittävät alkuperäisen tavoitteen.

kuva: 123rf.com / Gunnar Pippel